• Uutiset

Työryhmä: Vähintään 5,1 miljoonan euron lisärahoitus vaaditaan

Työryhmä luovutti puolustusministerille selvityksen MPK:n sotilaallisen koulutuksen siirtämisestä Puolustusvoimille.

Hanna-Maija Raitio

MPK:n sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Puolustusvoimille vaatisi lisärahoituksen lisäksi lisää työvoimaa Puolustusvoimiin. Kuva MPK:n harjoituksesta.

Puolustusministeriö tiedotti keskiviikkona
puolustusministeri Jussi Niinistön
(sin.) asettaman työryhmän esittävän, että vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus
voidaan järjestää siten, että MPK:lle kuuluva sotilaallinen koulutus siirretään
Puolustusvoimille. MPK:n eli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tehtäviksi jäisivät
Puolustusvoimien sotilaallisen koulutuksen tukeminen sekä sotilaallisia
valmiuksia palvelevan koulutuksen ja varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen
antaminen.

Varsinaisesta päätöksestä ei ole vielä kyse, vaan
selvitystyö on vasta luovutettu ministerille.

Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen uudelleenjärjestäminen
esitetyllä tavalla edellyttäisi selvityksen mukaan vähintään 5,1 miljoonan
euron lisärahoitusta, Puolustusvoimien henkilöstökokoonpanon lisäämistä 40
tehtävällä sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen laajentamista. Koulutuksessa on myös voitava käyttää Puolustusvoimien
aseita ja kalustoa myös muuhun kuin ammuntoihin. Tarkoituksena on myös
mahdollistaa reserviläisten omilla aseilla tapahtuva perusampumataidon
kehittäminen.

 

Iso lisäsatsaus
rahallisesti

5,1 miljoonan euron lisärahoitus olisi satsauksena iso
siihen nähden, että MPK:n rahoitus on kokonaisuudessaan noin 3,6 miljoonaa
euroa vuodessa. Siitä valtionapua on noin 1,8 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien
tilaussopimus muodostaa 1,3 miljoonan euron osuuden ja koulutettavien
osallistumismaksut noin 0,5 miljoonaa euroa. 

Puolustusvoimien tilaussopimuksen arvoa nostettiin 30 prosentilla 1,3 miljoonaan euroon vuodelle 2018.

MPK:n puheenjohtaja Tapio
Peltomäki
suhtautuu selvityksen tuloksiin varauksella. Hän on huolissaan
siitä, että jos Puolustusvoimille osoitetaan tällainen suurta lisärahoitusta ja
-työvoimaa vaativa tehtävä, eikä rahoja ole ikään kuin valmiina missään, onko
se jostakin muusta pois. Myös työryhmän selvityksessä on mainittu riskinä, että
vapaaehtoisten koulutus jää vähälle huomiolle, mikäli tarvittavaa
lisärahoitusta ja tehtäväkokoonpanon lisäystä ei kyetä osoittamaan erillisenä.

– Tässä on vielä monta selvitettävää asiaa, joihin
kuluu aikaa. On todella tärkeää, että Puolustusvoimia ja MPK:ta kuullaan
asiassa, Peltomäki sanoo.

Selvityksen mukaan toimintamallin mukaisen vapaaehtoisen
maanpuolustuskoulutuksen uudelleenjärjestely voidaan aloittaa aikaisintaan
vuoden 2020 alussa, mikäli malli toteutetaan.

Kun MPK:n roolia alettiin selvittää tänä vuonna, olisi
MPK:lle mieluisin vaihtoehto ollut nykyisen toiminnan kehittäminen osana
Puolustusvoimien strategista kumppanuutta. Se ei kuitenkaan ole enää ollut
esillä.  

– En ole vieläkään sitä mieltä, että tämä on huono
juttu, mutta esillä oleva uudistus vaatii tietyt reunaehdot toteutuakseen,
Peltomäki sanoo.

Puolustusministeri päättää jatkotoimista alkuvuoden 2018
aikana kuultuaan Puolustusvoimia ja MPK:ta. Osapuolia kuultiin jo syksyllä, kun
työryhmä valmisteli selvitystään.


Niinistö suhtautuu positiivisesti selvityksen tuloksiin

Niinistö otti selvityksen positiivisesti vastaan ja totesi
selvityksen mukaisen uudelleenjärjestelyn huomioivan hyvin selvitystyölle
annetut vaatimukset, erityisesti esille nostetut mahdollisuudet
paikallisjoukkojen suorituskyvyn kehittämisessä, vapaaehtoistoiminnan
laajapohjaisuuden lisäämisessä, koko maassa tapahtuvan vapaaehtoisen
maanpuolustustyön huomioimisessa sekä vapaaehtoisen koulutusvastuun
lisäämisessä.

Kokonaisuudessaan Niinistö painotti vapaaehtoisen
maanpuolustuskoulutuksen vaikuttavuutta yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja
maanpuolustustahtoa lisäävänä tekijänä, jota muuttuvassa toimintaympäristössä
kannattaa kehittää.