Ukrainan sota on jo muuttanut merkittävästi Puolustusvoimien tapaa valmistaa uusia linnoitteita. Muutoksia käydään läpi Puolustusvoimien kahdella hiljattain julkaisemalla videolla.
Videon mukaan juuri Ukrainan sodan opit ovat uuden kehitystyön keskeisin lähtökohta.
– Ukrainan sodan oppeihin on luonnollisesti reagoitu. Meillä on varsin hyvä linnoittamisjärjestelmä ollut jo taustalla, jota on teolliseen yhteistyöhön lähdetty rakentamaan vuonna 2016. Nyt suojan tarve on korostunut entisestään Ukrainan sodan myötä, insinöörikapteeni Jarmo Simola toteaa videolla.
Simolan mukaan uudessa linnoitteessa taistelu- ja elintiloja on yhdistetty suuremmaksi kokonaisuudeksi. Tämän johdosta ja muun muassa painevaikutusten takia tilojen osastointi esimerkiksi panssariovien kautta korostuu. Linnoittamisinsinöörin mukaan suojausta on jouduttu parantamaan, suojaisia siirtymäreittejä rakentamaan lisää ja myös taistelutilojen suojia on korotettu entisestään.
Videolla Simola esittelee T3 RKV -linnoitteen taisteluhautaa, joka antaa suojaa epäsuoralta tulelta ja myös drooniuhalta.
– Linnotteiden oven käyttöturvallisuutta on parannettu siten, että meillä on hätäpoistumista varten luukut ovissa, mikäli ovi jumiutuu paikalleen.
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)
Simolan mukaan uudet asejärjestelmät näkyvät vahvasti linnoittamisen kehitystyössä. Drooniuhan vastapainona myös omien droonien käyttö suojasta käsin on mietitty uusiksi.
Uudenlainen linnoittaminen heijastuu vahvasti myös annettavaan koulutukseen.
– Koulutuksessa on otettava huomioon siirtyminen telttamajoituksesta suojattuun linnoitteeseen. Pitää opetella käyttämään osastointeja, lämmittimiä, kemiallista wc:tä ja tietenkin taistelutoiminta suljetussa linnoitteessa on tärkeä osa koulutusta.
Potentiaaliset evakuointitehtävät on otettu huomioon tekemällä käytävistä aiempaa leveämmät ja käytävien kulmista loivemmat, jotta evakuointi onnistuu paarienkin kanssa.
Simolan mukaan ennen ajateltiin taistelijan suojaamista katteella taistelijan yläpuolelta, kun taas nyt taistelija on viety syvemmälle suojaan. Videolla näkyy myös miten ampuma-aukot ovat suljettavissa esimerkiksi juuri drooniuhan takia.
Juuri drooneille on annettu linnoitustyön kehittämisessä paljon huomioarvoa. Toisella videolla Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkija Teijo Turpeinen kertoo tutkimushankkeesta, jossa selvitetään vaikutuksia, jos vihollisen drooni onnistuu pääsemään sisälle linnoitukseen ampuma-aukosta räjähteen kanssa.
– Teemme testejä, joissa ovi on auki ja joissa ovi on kiinni, mitataan painetta sisältä, ulkoa ja pitkin käytävää, Turpeinen luettelee.
Turpeisen mukaan on tärkeää selvittää, miten linnoituksen kokoonpano ja esimerkiksi käytävien sijoittelu vaikuttaa räjähdyksestä seuraavan paineen etenemiseen ja sitä kautta ihmisten selviytymismahdollisuuksiin.
Vaikka Puolustusvoimat nyt esittelee uutta linnoitustekniikkaa, ei Turpeisen mukaan kehitystyö pysähdy.
– Kehitystoiminta jatkuu koko ajan. Haluamme, että meillä on kestäviä ja helposti rakennettavia linnotteita ja suojia ja että siellä pystyy myös taistelemaan.
Katso videot linnoittamisesta alta:
