Upseerinaiset ovat Puolustusvoimissa selkeä vähemmistö, joten nainen upseerina herättää helposti huomiota. Puolustusvoimissa työskentelevistä upseereista noin kolme prosenttia on viime vuosina ollut naisia. Suvi Kourin hiljattain tarkastetussa väitöskirjassa Suomalainen upseeri murroksessa nousee selvästi esille, miten nainen on niin sanotusti näkyvä sukupuoli sotilasyhteisössä.
Vaikka naiset ovat jo pitkään voineet Suomessa käydä armeijan, maskuliinisuus korostuu yhä ihmisten mielikuvissa siitä, millainen on upseeri. Kouri sanoo ajattelevansa, ettei tulevaisuuden upseerin tarvitse olla tietynlainen, stereotypiat täyttävä, vaan olisi hyvä, että Puolustusvoimissa olisi erilaisia ja monipuolisella osaamisella varustettuja upseereja.
– Mielikuvat muuttuvat hitaasti. Upseerinaisten sopeutumiseen työhön liittyy yhä se, että jollain tavalla pitää vähän mukauttaa itseään ja ikään kuin häivyttää omaa naissukupuolta. Tämä korostuu etenkin uran alkuvaiheessa, kun on vahvempi tarve sopeutua joukkoon. Kun on löytänyt paikkansa ja saavuttanut tietyn aseman, upseerinaiset uskaltavat olla työssä enemmän omana itsenään, Kouri sanoo tutkimuksensa havainnoista.
Kouri on itse reserviupseeri, joka on työskennellyt Puolustusvoimissa sotilaspappina. Hän suoritti naisten vapaaehtoisen asepalveluksen vuosina 2000–2001. Kouri työskenteli alkusyksyyn asti Maanpuolustuskorkeakoululla tutkijana. Tällä hetkellä hän toimii apurahatutkijana Jyväskylän yliopistossa. Myös väitöskirja Suomalainen upseeri murroksessa tarkastettiin Jyväskylän yliopistolla.
Kourin mukaan upseerienkin tehtävissä korostuu nykyään entistä enemmän niin sanottu palvelutyömäisyys. Se on osa yleistä työelämäkehitystä. Armeija ei enää ole myöskään tänä päivänä niin ”suljettu” kuin ennen. Tähän on vaikuttanut muun muassa sosiaalinen media.
– Upseerien työhön on tullut enemmän asiakaspalvelu-ulottuvuuksia, jotka asettavat vaatimuksia vuorovaikutustaidoista. Myös yhteistyö siviilien kanssa korostuu. Upseerin niin sanottu asiakas on käytännön arjessa helposti varusmies, mutta samaan aikaan työssä tuotetaan myös laajemmin ja abstraktimmin palveluita koko Suomen kansalle. Tämä puoli on tullut todella näkyväksi Ukrainan sodankin myötä.
Nykyään ammattiin valmistuvat upseerit ovat korkeakoulutettuja ja upseerit kehittävät osaamistaan koko ajan. Kourin mukaan jatkuva kouluttautuminen ja kehitys ovat ominaisia seikkoja upseerin työssä.
Upseerit ovat usein melko perhekeskeisiä. Tämäkin tuli esille Kourin haastatellessa sekä miehiä että naisia. On tavallista, että upseerilla voi olla lapsia.
– Toisaalta haastattelujen perusteella jotkut upseerit kokevat ristiriitaa, että yleisesti perhe koetaan Puolustusvoimissa tärkeäksi, mutta toisaalta työnantajalta ei aina ole saatu niin paljon tukea työn ja perheen yhteensovittamiseen. Varsinkin naisilla voi olla vaikeampi valinta, kumman valitsee, perheen vai uran. Siitäkin huolimatta, että tänä päivänä miehet osallistuvat usein paljonkin perheasioihin.
Myös upseerien fysiikkaan liittyvät seikat tulivat selkeästi esille Kourin tutkimuksessa. Vaikka monet varsinkin ylempien upseerien tehtävät voivat olla paljonkin tietokoneella tehtävää toimistotyötä, silti upseerin ammatilliseen uskottavuuteen vaikuttaa, minkälaisessa kunnossa hänen fysiikkansa on.
– Upseerin pitää pärjätä taistelukentän olosuhteissa, ja myös se tuli tutkimuksessa esille, että upseerin pitää ikään kuin näyttää sotilaalta. Se herättää luottamusta ja turvallisuutta ihmisissä sekä tuo ammatillista uskottavuutta, vaikkei fyysinen puoli välttämättä liittyisikään vahvasti työtehtävään.
Kouri ottaa fysiikasta puhuttaessa esimerkiksi Ukrainan sodan.
– Sodankäynti muuttuu, ja Ukrainan sodassakin nähdään vähän rinnakkain molempia puolia. Sielläkään ei olla täysin siirrytty digitaaliseen sodankäyntiin, vaan kentällä ”ryynätään” paljon. Ylipäätään käsitys sodankäynnin kehityksestä muuttuu hitaasti.
Kouri ehti kerätä tutkimuksensa aineiston ennen kuin Suomen Nato-prosessi lähti kunnolla käyntiin. Siksi Nato-jäsenyyden vaikutukset eivät kovin vahvasti näy väitöskirjassa. Kansainvälisiä tehtäviä yleisesti hän kuitenkin käsittelee jonkin verran.
– Kansainvälisissä tehtävissä korostuu, että oli sitten kyseessä reserviupseeri tai ammattiupseeri, pitää työkalupakin olla aika laaja ja tehtävän vaatimukset voivat olla kovia. Ei riitä, että pystyy vain toimimaan Puolustusvoimien sisällä muiden sotilaiden kanssa, vaan pitää myös osata kieliä ja kyetä yhteistyöhön siviilien kanssa. Vuorovaikutustaidot ovat isossa osassa.
Kansainvälisissä tehtävissä upseerilta voidaan vaatia joustavuutta, koska ulkomailla toimintatavat voivat olla erilaisia.
Suvi Kouri
Ikä: 42
Harrastukset: kuntosali, luonnossa liikkuminen, mökkeily
Koulutus: yhteiskuntatieteiden tohtori, teologian maisteri
Sotilasarvo: kapteeni res.
