Kun Yhdysvaltain merijalkaväen maihinnousutukialus USS Kearsarge kiinnitti 5. elokuuta Hernesaaren risteilylaituriin Helsingissä, syntynyt kiinnostus oli valtaisaa. Pitkän viikonlopun aikana rannalle suuntautui laivaa katsomaan kansainvaellus, joka ajoittain jopa tukki alueen kadut.
Myös media täyttyi Kearsargea käsittelevistä jutuista. Aluksen monipuolisia kykyjä esiteltiin ja sen iskuvoimaa hehkutettiin. Ja toki syystä.
Yhdysvallat on ainoa valtio, jolla on todellinen kyky vaikuttaa valtamerten takana tällaisella voimalla. Ydinkäyttöiset lentotukialukset ja Kearsargen kaltaiset maihinnousutukialukset mahdollistavat voiman projisoinnin lähes minne tahansa.
Ahtaalla Itämerellä tukialukset eivät kuitenkaan ole omalla mukavuusalueellaan. Kearsargen vierailu ja harjoittelu yhdessä Suomen merivoimien kanssa olikin ainakin osittain lipunnäyttöä Suomen NATO-hakemuksen tueksi.
Tukialuksen iskuvoima tekee luonnollisesti niistä myös viholliselle sen tärkeimmän maalin. Modernien meritorjuntaohjusten kyvyistä saatiin tuore näyttö, kun Ukraina upotti Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan risteilijä Moskvan.
Siksi Yhdysvaltain tukialukset purjehtivat tositilanteissa osastoissa, joihin kuuluu myös ohjushävittäjiä ja mahdollisesti myös risteilijöitä. Erilaisten huoltoalusten ohella ulkokehällä saattaa olla ydinsukellusveneitä vedenalaista torjuntaa varten. Näin tukialusten ympärille rakennetaan eräänlaiset puolustusvyöhykkeiden kehät, jotka vihollisen aseiden on läpäistävä.
Lähisuojana USS Kearsargella on kaksi RIM-7 Sea Sparrow ja kaksi RIM-116 Rolling Airframe Missile (RAM) -ilmatorjuntaohjusjärjestelmää. Vihonviimeisenä puolustuksena on kaksi automaattista Phalanx CIWS -asetta (Close In Weapon System). Niiden 20 mm Gatling Vulcan -tykit seuraavat tutkallaan niin lähestyvää ohjusta kuin omien kranaattien virtaa pyrkien yhdistämään ne.
Phalanxin versiosta riippuen 3 000–4 500 laukauksen tulinopeus takaa maalin tuhon, jos aseen suuntausalgoritmit onnistuvat tehtävässään. Käytössä on köyhdytetystä uraanista valmistettuja nuoliammuksia, joiden pitäisi purra, vaikka ohjuksessa olisi panssaroitu taistelukärki.
USS Kearsarge on yksi kahdeksasta 1985–2004 rakennetusta Wasp-luokan maihinnousutukialuksesta (USS Bonhomme Richard tuhoutui tulipalossa 2020). Ne ovat lajissaan maailman suurimpia. Kearsarge valmistui 1993.
Vaikka Waspien 257 metrin pituus ja 31,8 metrin leveys kuulostaa suurelta, luokan laivoihin on pitänyt mahduttaa lentokenttä, hangaari ilma-aluksille, ajoneuvokansi sekä telakka maihinnousualuksille. Lisäksi tarvitaan majoitus lähes 3 000 hengelle sekä tilat ajoneuvojen ja ilma-alusten polttoaineille sekä ampumatarvikkeille ja tietysti kaikelle muulle kulutustavaralle. Tuloksena on lopulta varsin ahdas kokonaisuus.
Wasp-luokassa lentokansi on koko aluksen mittainen siinä missä monissa muissa maihinnousutukialuksissa se käsittää vain aluksen peräosan. Ilma-alusten määrä vaihtelee kulloisenkin tehtävän mukaan. Helsingin vierailun aikana USS Kearsargen Marine Corps’ Air Combat Elementissä oli mukana kymmenen kääntyväroottorista Bell Boeing MV-22 Osprey tiltrotor-konetta. Niissä yhdistyy helikopterien kyky pystysuoraan nousuun ja laskuun sekä kiinteäsiipisen lentokoneen nopeus. Osprey-kalustoa käytetään materiaalin kuljetustehtäviin ja joukkojen siirtämiseen toiminta-alueelle. Tiltrotor voi kuljettaa 24 taistelijaa.
MV-22 korvasi Boeing Vertol CH-46 Sea Knight -helikopterit. Osprey lentää kaksi kertaa nopeammin ja viisi kertaa pidemmälle kuin edeltäjänsä.
Mukana oli myös kolme monikäyttöistä kaksimoottorista aseistettua UH-1Y Venom -kopteria, jotka perustuvat legendaarisiin Vietnamin sodasta tuttuihin UH-1 Huey -koptereihin. Lähitulitukea antavat neljä AH-1Z Viper -taisteluhelikopteria. Niiden esi-isistä löytyy myös Vietnam-perintoä, yksimoottorinen AH-1 Cobra.
Aluksen Sikorsky MH60 Sea Hawk -monitoimikopterit ovat versiosta riippuen tarkoitettu esimerkiksi pelastustoimiin lentotoiminnan yhteydessä tai sukellusvenetorjuntaan. Tyyppi perustuu US Armyn UH-60 Black Hawk -kopteriin (se elokuvasta tuttu).
Wasp-luokan tukialusten pitkä lentokansi mahdollistaa myös kiinteäsiipisten koneiden operaatiot normaalilla rullaavalla lentoonlähdöllä. Suomessa vieraillessa Kearsargella oli mukana kuusi McDonnell Douglas AV-8B Harrier II STOVL -hävittäjää (Short Take-Off Vertical Landing).
Tyyppi perustuu englantilaiseen Hawker Siddeley Harrier -koneeseen, joka teki ensilentonsa 1967. Yhdysvalloissa valmistetut Harrier II -versiot ovat käytännössä täysin uutta teknologiaa, mutta ulkonäkö kertoo kuitenkin sukulaisuudesta brittiserkkuihin.
Merijalkaväki on parhaillaan siirtymässä Lockheed Martin F-35B Lightning II -koneisiin, jotka myös kykenevät lyhyeen lentoonlähtöön ja pystysuoraan laskeutumiseen. Kuten Harrieritkin, ne nousevat ilmaan lentokannella normaalisti kiihdyttämällä, mutta laskeutuvat pystysuoraan.
Varsinaisista lentotukialuksista poiketen Wasp-luokassa ei ole katapulttia tai pysäytysvaijeria. Myös englantilaisten ja venäläisten suosima hävittäjän hyötykuormaa kasvattava Skijump-hyppyri puuttuu lentokannen keulanpuoleisesta päästä.
USS Kearsarge (LHD 3, Landing Helicopter Dock) kuljettaa mukanaan 1 687 sotilaan merijalkaväkiosastoa. Tarpeen vaatiessa sitä voidaan väliaikaisesti kasvattaa 184 henkilöllä. Aluksen omaan miehistöön kuuluu 66 upseeria sekä 1 004 värvättyä.
Alus toimii myös nimeään kantavan Kearsarge Amphibious Ready Group -ryhmän lippulaivana. Osastoon kuuluu kaksi muuta maihinnousutukialusta: San Antonio -luokan USS Arlington (LPD 24, Landing Platform Dock) ja Whidbey Island -luokan USS Gunston Hall (LSD 24, Landing Ship Dock).
Näiden kolmen aluksen mukana olevat joukot muodostavat merijalkaväen 22nd Marine Expeditionary Unit -osaston. Arlington kuljettaa 699 taistelijaa, Gunston Hall ottaa mukaansa 402 sotilasta. Kaikkiaan ryhmän aluksilla voi olla siten lähes 2 800 kovan koulutuksen läpikäynyttä US Marinea. Nyt heitä oli mukana 2 300.
Maihinnousujoukkojen pääkuljetusvälineet piilevät alusten kuivatelakkakansilla. Täyttämällä aluksen tankkeja vedellä sen perä painuu syvemmälle, jolloin maihinnousualukset voivat ajaa sisään ja ulos. Esimerkiksi USS Kearsargella on telakassaan kolme LCAC-ilmatyynyalusta (Landing Craft Air Cushion) ja kaksi LCU-alusta (Landing Craft Utility).
Neljää TF-40-suihkuturbiinia voimanlähteenään käyttävä LCAC kykenee yli 70 kmh nopeuksiin, joten se jättää viholliselle vähän aikaa reagoida. Ilmatyynyteknologia mahdollistaa myös siirtymisen vedestä suoraan rannalle joukkojen ja kaluston purkua varten. Hyötykuorma on 60–75 tonnia.
Merijalkaväellä on mukanaan laaja valikoima erilaisia ajoneuvoja, jotka voidaan kuljettaa rantaan. Raskainta päätä edustavat kahdeksanpyöräiset panssaroidut LAV-vaunut (Light Armoured Vehicle), jotka on varustettu 25 mm Bushmaster -konetykeillä. LAV voi kuljettaa kuusi taistelijaa.
Lisäksi mukana on kevyempiä ballistisesti suojattuja JLTV-ajoneuvoja (Joint Light Tactical Vechicle). Avokorinen UTV (Utility Task Vehicle) on puolestaan ajokki, joka lisää joukkojen liikkuvuutta ja huoltomahdollisuuksia kohteessa. Se voidaan ilmakuljettaa esimerkiksi MV-22 Osprey -tiltrotorin kuormatilassa. Helsingin vierailun jälkeen USS Kearsarge liittyi muihin Kearsarge Amphibious Ready Groupin tukialuksiin ja aloitti harjoittelun Merivoimien kanssa. Normaalisti tällaisia koulutustapahtumia suunnitellaan jopa 6–9 kuukautta. Ajoista, joita elämme, kertoo paljon se, että nyt harjoitus pistettiin pystyyn alle kuukaudessa.
USS Kearsarge LPD 3
- Pituus 257 m
- Leveys 31,8 m
- Lentokannen korkeus 23 m
- Syväys 41 000 tonnia
- Nopeus 24+ solmua
- Koneteho 70 000 akselihevosvoimaa
- Kaksi boileria ja höyryturbiinia
