Poliisi kaavailee uuden reservipoliisijärjestelmän perustamista, joka korvaisi vanhentuneen täydennyspoliisijärjestelmän. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan reservipoliisi koostuisi noin 2 000–3 000 reserviläisestä. Kokonaismäärästä puolestaan noin 500 reserviläistä muodostaisi joukon operatiivisen kärjen, joka harjoittelisi useammin ja olisi tarvittaessa nopeasti poliisin käytettävissä.
– Haluamme muuttaa täydennyspoliisi-nimenkin. Tämä asia on ollut niin pitkään uinuksissa ja haluamme sitäkin kautta uuden alun asialle, Kolehmainen toteaa Reserviläiselle.
Kolehmaisen mukaan perimmäisin tarve reservipoliisijärjestelmälle on poliisin toimintaympäristön ja uhkakuvien muuttuminen aiempaa haastavimmiksi.
– Tämä olisi keino parantaa meidän valmiutta. Poliisin ongelma on se, että meillä ei ole reserviä. Meidän 10 000 ihmistä loppuvat
nopeasti, jos mennään oikeisiin kriisiaikoihin tai uhkakuvat konkretisoituvat. Meillä ei ole missään perunakuopassa ylimääräisiä poliiseja, jotka kaivetaan rinkiin mukaan tarpeen vaatiessa. Jo tämän takia reservipoliisijärjestelmä ehdottomasti tarvitaan.
Matalampi kynnys
käyttää
Nykyinen täydennyspoliisilaki vaatii poikkeustilan, jotta täydennyspoliiseja voidaan ylipäätään käyttää. Kolehmaisen mukaan tämä on hyvin ongelmallista.
– Nykyistä täydennyspoliisijärjestelmää ei voida juurikaan käyttää, koska kynnys sen käyttöön on tehty lainsäädännöllisesti niin
korkeaksi. Pitää olla valmius- tai puolustustilalaki voimassa. Reservipoliisin käyttöala olisi saatava nykyistä käytäntöä joustavammaksi ja paljon laajemmaksi, Kolehmainen sanoo.
Kolehmaisen mukaan potentiaalisia reservipoliiseja löytyy Suomesta paljon.
– Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vähentäminen aiheutti sen, että siellä on erittäin osaavia ihmisiä vailla sijoitusta. Puolustusvoimat varaa nuorempia, mutta meidän järjestelmään kelpaisivat yli 35-vuotiaatkin.
Kolehmaisen visiossa järjestelmään rekrytoitaisiin myös muitakin kuin puhtaasti sotilaspoliisikoulutuksen saaneita. Hänen mukaansa
poliisi haluaa kaikentaustaisia osaajia, esimerkiksi kyber- ja hybridiuhkiin erikoistuneille olisi Kolehmaisen mukaan käyttöä.
Poliisiylijohtajan mukaan koulutuksellisessa mielessä reservipoliisin käyttöalaa tulisi pohtia ennakkoluulottomasti.
– Mahdollisuudet, joissa reservipoliisia voisi hyödyntää, ovat lähes rajattomat. Tähän kuuluisivat luonnollisesti yhteiskuntaa vaarantavat tilanteet, luonnonkatastrofit, mahdollinen ydinvoimalaonnettomuus tai vaikka suuret yleisötilaisuudet, jossa tarvitaan paljon liikenteenohjaamista, Kolehmainen nostaa esimerkkejä
Kuka mukaan?
Kolehmaisen mukaan on itsestäänselvyys, että reservipoliisiksi pääseminen edellyttää peruskriteereiden täyttymistä.
–Joukon on oltava sataprosenttisesti luotettavaa. Taustaselvitykset kuuluvat asiaan. Muita lähtökohtia ovat lojaliteetti,
jämäkkyys, hyvä käytös sekä luonnollisesti sekä fyysisen että psyykkisen puolen tulee olla kunnossa.
Kolehmaisen mukaan järjestelmän väljyys piilisi siinä, että poliisille kelpaisivat myös muut kuin parikymppiset.
– Tämä voisi tuoda mahdollisuuden niille, joilla ei ole sodanajan tehtävää. Reserviläiskirjeen ilmestymisen aikoihin kävin monta
keskustelua, jossa minulle valiteltiin sijoituksen häviämisen myötä sotilasuran päättymistä, vaikka haluja jatkaa ja kehittyä olisi ollut.
Kolehmaisen mielestä reservipoliisitoimintaan osallistuville voitaisiin myöntää myös kertausharjoitusvuorokausia Puolustusvoimien harkinnan mukaan. Hän sanoo käyneensä koko hankkeesta keskusteluja myös Puolustusvoimien komentajan kanssa.
– Näen Puolustusvoimien kanssa paljon synergiamahdollisuuksia vaikka kaluston ja varusteiden muodossa. Koulutuksellisesti taas yhteistyötä voitaisiin tehdä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa. MPK voisi yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa laatia koulutusohjelman reservipoliiseille. MPK:lla on kuitenkin paljon osaamista ja ihmisiä, tämä voisi olla win-win-tilanne
molemmille osapuolille.
