Sotilasura voi viedä joukko-osastosta opetustehtäviin, esikuntiin ja kansainvälisiin tehtäviin, mutta uran alkupäässä moni valinta on vielä edessä. Maasotakoulun johtaja eversti Timo Hänninen pääsee seuraamaan läheltä, millaisilla valmiuksilla nuoret lähtevät johtajiksi ja miten vaatimukset ovat muuttuneet vuosien aikana. Hänen mukaansa sotilasuralla menestyminen alkaa kuitenkin varsin yksinkertaisesta asiasta. Se työ, joka on juuri nyt tehtävänä, pitää hoitaa mahdollisimman hyvin.
– Olen havainnut yhteiskunnassa sellaista, että halutaan hirveän nopeasti mennä eteenpäin ja haikaillaan vähän isompaa tehtävää. Minun mielestäni on arvokasta, että kannukset ansaitaan sen hetkisellä tasolla. Se tehtävä, mikä sinulle annetaan, hoida se hyvin, Hänninen sanoo.
Hänninen nostaa yhtä tärkeäksi ympärillä olevat ihmiset. Sotilaan työ on hänen mukaansa aina tiimityötä, jossa esimiesten, alaisten ja vertaisten kunnioittaminen korostuu. Samalla pitää hyväksyä, ettei kaikkea osaa itse.
– Et ole ikinä niin hyvä, ettetkö voisi oppia muilta. Jatkuva oppiminen on tosi tärkeää ja sellainen nöyryys. Haasta itsesi joka päivä. Älä ota mitään valmiina. Se tarkoittaa työtehtäviä ja koko toimintakyvyn aluetta, mutta myös sitä, että lähdet aidosti oppimaan joka päivä jotain uutta.
Menestyvälle sotilasjohtajalle ei Hännisen mielestä ole yhtä oikeaa persoonatyyppiä. Erilaiset ihmiset voivat menestyä erilaisissa tehtävissä, eikä sotilaita pitäisi yrittää tehdä yhden mallin mukaisiksi. Kurinalaisuus, jämäkkyys, paineensietokyky ja omasta toimintakyvystä huolehtiminen ovat Hännisen mukaan edelleen tärkeitä ominaisuuksia, mutta niiden rinnalle hän sanoo tulleen kyvyn hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia, kielitaidon tarpeen ja teknistyvän taistelukentän vaatiman osaamisen.
– Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, että erilaiset ihmiset menestyvät erilaisissa tehtävissä. Minun mielestäni sotilasta ei pitäisi ajaa puhtaasti yhteen muottiin, Hänninen sanoo.
Johtamisen perustan hän näkee silti varsin muuttumattomana. Moderni taistelukenttä voi olla aiempaa monimutkaisempi, mutta ihmisten johtamisessa ensimmäinen asia on edelleen alaisista huolehtiminen. Hyvän johtajan pitää Hännisen mukaan myös pystyä sopeutumaan muutokseen.
– Ihmisten johtaminen perustuu edelleen samoihin asioihin. Ihmisten huolenpitoon ensisijaisesti.
Tämän päivän kadeteissa Hänninen näkee paljon samaa kuin omassa sukupolvessaan. Arvomaailma ja syyt hakeutua sotilasuralle ovat säilyneet pitkälti samoina, mutta nuorten osaamisessa näkyy yhteiskunnan muutos. Nykyiset nuoret ovat hänen mukaansa omaa sukupolveaan edellä sosiaalisessa kanssakäymisessä, kielitaidossa ja teknisten laitteiden käytössä. Fyysisessä toimintakyvyssä näkyy puolestaan enemmän hajontaa. Kovakuntoiset ovat edelleen erittäin kovassa kunnossa, mutta pitkäkestoiseen rasitukseen tottuminen on vähentynyt.
– On ihan selvää, että heidän kykynsä sosiaaliseen kanssakäymiseen on parempi kuin meillä. Heidän kielitaitonsa on parempi kuin meidän ikäluokallamme. Ennen kaikkea heidän kykynsä käyttää teknisiä laitteita on kova. Siinä ei ole mitään pidäkkeitä.
Oman sotilasuran rakentamisessa Hänninen kehottaa välttämään liian tarkkaa käsikirjoitusta. Hänen oma uransa on vienyt muun muassa Kainuun prikaatiin, Maanpuolustuskorkeakouluun, sotilastiedusteluun, Pääesikuntaan ja opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Hänninen ei pidä tekemiään ratkaisuja ainoina oikeina, mutta yhteinen nimittäjä kaikille valinnoille on ollut lähteminen kohti uutta silloin, kun mahdollisuus on tullut vastaan.
– Kyllä kaikki menestyneet sotilaat ovat uskaltaneet lähteä vähän pois siltä omalta tontilta, mitä he ovat tehneet ja missä he ovat hyviä. Jos tulee mahdollisuus lähteä ulkomaille, lähde. Jos tulee mahdollisuus lähteä johonkin toiseen työpaikkaan tai vaihtaa siitä tutusta ja turvallisesta, lähde, Hänninen sanoo.
Koulutuskaan ei tee nuoresta upseerista täysin valmista. Oppiminen jatkuu sotilasammatissa läpi uran, aivan kuten lähes kaikilla aloilla. Hänninen kertoo oppineensa nuorena upseerina Kainuun prikaatissa paljon kokeneemmilta kollegoiltaan.
– Siellä oli ammattilaisia, luutnantteja ja yliluutnantteja, jotka olivat tehneet jo parikymmentä vuotta sitä hommaa. He ottivat meidät nuoret upseerit lähelle. Minä opin valtavasti Kainuun prikaatin vanhoilta yliluutnanteilta.
Oppiminen toimii myös toiseen suuntaan. Nuorilta voidaan Hännisen mukaan oppia esimerkiksi teknologiasta, viestinnästä ja kybersodankäynnistä. Kun häntä pyytää lopuksi antamaan neuvon opintonsa aloittavalle kadetille pitkää sotilasuraa varten, vastaus tulee ilman pitkää alustusta.
– Nöyryys. Opi kokeneelta. Rohkeus. Ole oma itsesi. Sopeudu muutokseen. Ole sosiaalisilta taidoiltasi yhteistyökykyinen ja helposti lähestyttävä. Kehitä jatkuvasti itseäsi. Hyväksy, että ketään ei johdeta arvomerkeillä. Ja ihan viimeisenä, pidä huoli läheisistä, Hänninen summaa.