Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajana aloitti kesällä uusi mies, kun eversti Eero Svanberg siirtyi tehtävään. Aiemmin maisteriosaston johtajana Maanpuolustuskorkeakoululla toiminut Svanberg tuli jatkamaan eversti Jukka Nurmen työtä hänen siirryttyä MPKK:lle Kadettikoulun johtajaksi. Svanberg kiittelee Nurmea tehdystä työmäärästä, joka on luonnollisesti ollut suuri, sillä vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja oli yksi kokonaan uusista tehtävistä, joita perustettiin osana vuoden 2020 uudistuksia.
– Samaa työtä jatketaan ja jalkautetaan suunnitelmia, joita Nurmi on ehtinyt tehdä paperille. Työlistalle kuuluu syksyllä myös asevelvollisuuden kehittämistä, joka muodostaa ison osan tästä tehtävästä. Esimerkkinä kutsuntauudistus liittyy siihen ja työryhmässä olo vie osan työajasta. Siinä uudistuksessa tulee myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimijoille olemaan merkittävä rooli, jos se menee sellaisenaan läpi, Svanberg sanoo.
Politiikan syksyyn mahtuu paljon reservinkin asioiden käsittelyä. Puolustusselonteon laatiminen käynnistyy syksyllä, ja siihen liittyy myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitteiden määrittelyä. Svanberg nostaa keskeiseksi pinnalla olevaksi asiaksi myös reservin kehittämissuunnitelman, jonka osana kehitetään reserviläisen koulutuspolkua.
– Nyt kun ollaan Natossa, täytyy kartoittaa kansainvälistä yhteistoimintaa. Koulutusyhteistyö on tärkeä painopiste, mutta kartoitetaan myös vastuita eri toimijoiden kanssa. Pitää olla suunnitelmallinen.
Natoon liittyminen toi mukanaan omia lakikysymyksiään. Svanberg painottaa, että kun vapaaehtoista maanpuolustusta koskevia lakeja päivitetään, tulisi ne käsitellä ”eri korissa” kuin Natoon liittyvät hankkeet. Reserviläisiä koskevia lakeja tarkasteltaisiin muutenkin, vaikkei Suomi olisi Natoon liittynyt.
– Viime syksynä Puolustusvoimat on tehnyt ministeriölle esityksen asevelvollisten joustavammasta käytöstä. Lakia pitäisi muuttaa niin, että reserviläisiä voitaisiin käyttää joustavammin eri valmiustiloissa ja viranomaisten virka-apuna. Tämän pitäisi mennä lyhyempää ja nopeampaa reittiä kuin Natoon liittyvät hankkeet.
Esimerkiksi joustavasta käytöstä Svanberg mainitsee reservin yläikärajan nostaminen 60 vuodesta 65 vuoteen. Tämä on kirjattu hallitusohjelmaankin, jonka Svanberg kertoo käyneensä tarkasti läpi.
Kertausharjoitusten määriä nostettiin keväällä 2022 merkittävästi. Svanberg sanoo nykyisen määrän olevan Puolustusvoimien näkökulmasta riittävä, eikä määriä ole nykyresursseilla mahdollista merkittävästi lisätä, kun otetaan huomioon henkilökunnan ja reservin määrä.
– Määrien nosto mahdollisti erikoisosaajien harjoituttamista. Erinomainen lisä, joka on saatu vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, on reserviläiskouluttajien käyttö osana kertausharjoituksia. Meillä on nyt yli tuhat reserviläiskouluttajaa vuositasolla. Reserviläiskouluttajien käyttö mahdollistaa henkilökunnan irrottamisen niin, että he voivat harjaantua muun muassa omassa sodan ajan tehtävässään.
Kesäkuussa 2023 kotiutuneiden varusmiesten loppukyselyssä saavutettiin historian paras tulos. Etenkin maanpuolustustahto on kyselyn perusteella korkealla reserviin siirtyneiden keskuudessa. Svanberg uskoo niin korona-ajan kuin Ukrainan sodankin konkretisoineen sitä, että on olemassa syy mennä varusmiespalvelukseen.
– Eikä pelkästään sodankäynnin kannalta, vaan intissä oppii myös asioita, joita voi hyödyntää ihan normaalissa elämässäkin.
– Myös palvelusmotivaatio on kyselyn perusteella noussut. Ei ole enää niin vaikeaa selittää, miksi tätä asiaa tehdään, kun lähellä on hyvä esimerkki siitä, millaisia asioita tapahtuu joka päivä, Svanberg sanoo viitaten Ukrainaan.
Hallitusohjelmassa on mainittu myös ulkoampumaratojen määrää koskeva tavoite, noin tuhat rataa vuosikymmenen loppuun mennessä. Ohjelman mukaan painopiste on kivääri- ja toiminnallisten ratojen riittävässä määrässä koko maassa.
Svanberg sanoo Puolustusvoimien ampumaratojen määrän mahdollistavan asevelvollisten ampumakoulutuksen ja että ampumasimulaattorit ovat myös hyvä lisä siihen. Kaikki toiminta, mitä maanpuolustusjärjestöt organisoivat, mahdollistaa puolestaan ampumataidon ylläpitoa.
Kesän aikana Svanberg kertoo seuranneensa mielenkiinnolla esimerkiksi hanketta Nurmijärven vanhan ampumaradan kunnostamisesta, jossa paikalliset reserviläisjärjestöt ovat mukana.
– Kaikki tällainen nähdään Puolustusvoimissa taitoja ylläpitävänä toimintana ja varmasti tuemme heitä.
Kuka?
- Eversti Eero Svanberg
- Ikä: 55
- Asuinpaikka: Vantaa
- Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja. Aloitti tehtävässä kesällä 2023. Toiminut aiemmin muun muassa maisteriosaston johtajana Maanpuolustuskorkeakoululla, Pääesikunnassa sektorin johtajana, opettajana MPKK:lla ja Kaartin jääkärirykmentissä Urheilukoulun johtajana. Toiminut myös osastoesiupseerina Kosovossa (KFOR) ja yhteysupseerina Yhdysvalloissa (United States Central Command).
- Harrastukset: kuntoliikunta sisältäen muun muassa golfin, jalkapallon juniorivalmentaja (P10-vuotiaat) ja lukeminen.
