– BRICS on suvereenien, itsensä suurvalloiksi kokevien tai haluavien valtioiden välistä keskustelua ja yhteistyötä. Syvemmästä integraatiokehityksestä ei ole kyse, painottaa Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Sinikukka Saari.
BRICSin muodostavat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. Keskustelukerhon kokoonpano on mielenkiintoinen ja sisäisestikin ristiriitainen.
Toisaalta mukana on autoritäärinen ja länsivastainen Venäjä, toisaalta edelleen voimakkaasti nouseva Kiina. Kiinalla on ollut aseellisia rajakiistoja Intian kanssa, ja Brasilia taas ollut tärkeä Yhdysvaltojen kumppani. Etelä-Afrikka taas käyttää paikallista valtaa Afrikan unionissa.
Mikä maita sitten yhdistää? BRICS-maat löysivät toisensa vuosituhannen vaihteessa, jolloin ne kaikki olivat nousevia talouksia. Löyhän yhteistyön ja vuosittaisten huippukokousten tarkoituksena oli tasapainottaa lännen hegemoniaa ja tehdä maailmasta moninapaisempi.
– Tavoite ei ole ollut niinkään lännen vastainen maailmanjärjestys vaan pikemminkin lännen jälkeinen maailmanjärjestys, Saari sanoo.
Maat ovat kokeneet länsivetoisen maailman epäreiluna ottaen huomioon sen, kuinka suuri osa ihmisistä elää nyt ja tulevaisuudessa Afrikan, Aasian ja ylipäätään globaalin etelän alueella. Pyrkimyksenä on ollut saada syrjässä olevien maiden ääntä kuuluviin. Ainakin osalla ryhmäläisistä.
– Venäjällä ja Kiinalla tavoitteena on ehkä ollut vahvemmin länsivastainen maailma.
BRICS nousi otsikoihin, kun se elokuun lopulla päätti kutsua jäsenikseen kuusi uutta maata. Afrikan ja Lähi-idän edustus kasvaa ensi vuoden alussa, jos kutsutut Egypti, Etiopia, Iran, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat tulevat mukaan. Kuudes uusi jäsen olisi Argentiina.
Uudet maat eivät selkeytä kokoonpanoa yhtään. Mukaan tulisivat Yhdysvaltojen kanssa tiivistä yhteistyötä tekevät Saudi-Arabia ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Argentiinalla ja Egyptillä on myös turvallisuusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, kun taas Iran on ryhmästä länsivastaisin.
Toisaalta Venäjän ja Kiinan tavoitteeseen sekalainen joukko voi hyvin sopiakin. Tavoitteena ei ole integraatiokehitys, joten ryhmän jäsenten erimielisyys ei haittaa. Riittää, että lännen rintamasta on mukana alueellisia voimankäyttäjiä, kuten Saudi-Arabia. Näin länsi ei olekaan enää niin yhtenäinen.
Suuri kysymys kuuluukin, miten Venäjä on saanut itsensä brändättyä niin, että sen kanssa samaan ryhmään haluavat liittyä myös Yhdysvaltojen kumppanit. Ensimmäinen BRICS-huippukokous järjestettiin kesällä 2009. Silloin oli kulunut jo vuosi Venäjän hyökkäyksestä Georgiaan, jota moni pitää Venäjän aggressiivisemman ulkopolitiikan alkupisteenä.
Saaren mukaan kyse on maantieteellisestä perspektiivierosta. Meille Venäjän hyökkäys Ukrainaan on näyttäytynyt valtavana käänteenä maailmanpolitiikassa ja hyökkäyksenä suvereeniin valtioon.
Toisin on, jos katselee asiaa pallon toiselta puolelta. Monelle BRICS-ryhmän maalle kyse on enemmänkin Venäjän ja lännen välienselvittelystä.
– He eivät näe tätä globaalin turvallisuusjärjestyksen paradigmaa muuttavana sotana. Ajattelutapa on, että vaikka Venäjä on loukannut kansainvälistä oikeutta, se on ensisijaisesti lännen huoli, ei heidän.
BRICS-maat suhtautuvat myös skeptisesti pakotteisiin, joiden uskotaan vahingoittavan erityisesti kehitysmaita.
Saari muistuttaa Neuvostoliiton vahvasta läsnäolosta Etelä-Amerikan ja Afrikan mantereilla. Varsinkin Afrikassa se tuki dekolonisaatiota ja apartheidin loppua. Sen takia maaperä on hedelmällistä Venäjän propagandalle.
Venäjällä on esimerkiksi yli kolmekymmentä edustustoa Afrikassa, Ukrainalla ei ole yhtäkään. Ukraina on yrittänyt sodan aikana kiriä käymällä keskusteluja globaalin etelän kanssa, mutta Venäjän diplomaattinen etumatka on pitkä.
Brasilian vasemmistopresidentti Lula taas näkee Venäjässä yhä Neuvostoliiton perijän, joka laittaa kampoihin Yhdysvalloille.
Kaikki edellä mainittu on johtanut siihen, että BRICS-maat ovat pääsääntöisesti pidättäytyneet äänestämästä Venäjää vastaan YK:n erilaisissa päätöslauselmaäänestyksissä, joissa on yritetty saada Venäjää vastuuseen Ukrainan sodasta. Muut BRICS-maat ovat jatkaneet diplomaattista yhteistyötä Venäjän kanssa.
Tavallaan tavoite moninapaisemmasta maailmasta on siis toteutumassa.
