Reserviläisliitto vaatii eduskuntavaaliohjelmassaan kertausharjoitusten
määrän kasvattamista. Liitto esittää, että kertausharjoituksia lisättäisiin koskettamaan
noin 28 000:ta reserviläistä vuodessa. Viime vuosina harjoituksiin on
käsketty noin 18 000 reserviläistä vuodessa.
Liiton laskelmien mukaan 28 000 reserviläisen
kertaaminen vuodessa tarkoittaisi sitä, että jokainen reserviläinen pääsisi
kertaamaan vähintään kerran sijoitusaikanaan.
– Kun sodan ajan vahvuus on hiljattain nostettu 230 000:sta
280 000:een, kertausharjoituskoulutuksenkin pitäisi elää vastaavasti
ylöspäin, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo.
Liitto perustelee laskelmaansa siten, että jos reserviläinen
on sodan ajan sijoitettuna keskimäärin 10 vuoden ajan, pääsisi jokainen tällä
tavoin sijoitusaikanaan vähintään kerran kertaamaan.
Liiton mielestä reserviläisten koulutuksesta pitäisi
huolehtia nykyistä paremmin.
– Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut. Kun
katsotaan, miten Venäjä on touhunnut lähialueillamme, esimerkkinä viime aikojen
GPS-häirintä pohjoisessa, on toimiin varauduttava, liiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola sanoo.
Vapaaehtoiskoulutukseen
satsauksia
Lisäksi liitto vaatii lisäpanostusta reserviläisten
mahdollisuuksiin kouluttautua vapaaehtoisesti. Sen mukaan Puolustusvoimien
Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilaamissa, lähinnä sijoitetuille
reserviläisille tarkoitetuissa, vapaaehtoisissa harjoituksissa tulisi kouluttaa
vähintään 10 000 reserviläistä vuodessa. MPK:n järjestämän sotilaallisia
valmiuksia palvelevan koulutuksen piiriin tulisi liiton mielestä saada 25 000
reserviläistä vuodessa.
Lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ollaan uudistamassa.
Mikäli MPK:n sotilaallinen koulutus siirretään kokonaan Puolustusvoimille,
näkee liitto riskinä, että MPK:n vapaaehtoinen kouluttajaresurssi alkaa
murenemaan.
– Kokonaisuuden kannalta olisi hyvä, että vapaaehtoisten
kouluttajien resurssia, johon kuuluu yli 1 000 Puolustusvoimien hyväksymää
kouluttajaa, voitaisiin hyödyntää paremmin. Resurssia pitäisi olla mahdollista
hyödyntää myös uuden lain ollessa voimassa, Pohjola sanoo.
Hiljattain tulleen päätöksen myötä MPK:n sotilaallisia
valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ei enää saa käyttää Puolustusvoimien
aseita. Reserviläisliitto näkee, että näin ei voi olla.
Yleisesti ottaen liitto toivoisi MPK:lle enemmän tukea.
– Yleistä varautumiskoulutusta, joka kohdistuu paljon nuoriin ja naisiin,
pitäisi tukea julkisin varoin. Nuorten ja naisten MPK:n kurssimaksut ovat tällä
hetkellä turhan suuria, Nyberg sanoo.
Vaaliohjelmalla
tarjotaan näkyvyyttä ehdokkaille
Reserviläisliitto julkaisi perjantaina vaaliohjelmansa
Hämeenlinnan liittokokoustapahtumassa. Vaaliohjelmaan sitoutuville
kansanedustajaehdokkaille on luvassa näkyvyyttä Reserviläisliiton sähköisissä
medioissa sekä mahdollisuus käyttää liiton vaalisertifikaattia omassa
vaalimateriaalissaan.
Lisäksi Reserviläisliitto ja sen maakunnalliset piirit
järjestävät lähikuukausina vaaliohjelmaan keskittyviä paneelikeskusteluja eri
puolilla Suomea, joihin ehdokkaita ja liiton jäseniä kutsutaan.
Reserviläisliitolla oli vastaavanlainen vaaliohjelma myös viime eduskuntavaaleissa.
Reserviläisliiton vaaliohjelman
pääkohtia
1. Koko Suomea on puolustettava.
2. Miespuolista väestönosaa koskeva, yleinen asevelvollisuus on säilytettävä.
3. Puolustusmäärärahojen riittävä taso ja Puolustusvoimien riittävä
henkilöstömäärä on turvattava.
4. Riittävää kertausharjoituskoulutusta on ylläpidettävä ja sitä on tuettava
huolehtimalla paremmin reserviläisille tarkoitettujen, vapaaehtoisten
harjoitusten, omaehtoisen koulutuksen ja toiminnan resursseista sekä
ohjeistuksesta ja ylläpitämällä koko maan kattavaa ampumarataverkostoa.
5. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen elinvoimaisuus on turvattava riittävillä
resursseilla ja Puolustusvoimien tukitehtävillä sekä koulutuksen sisältöä
kehittämällä.
6. Laivue 2020- ja HX-hanke on rahoitettava erillisrahoituksella.
