Euroopan komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja julkaisivat 19. maaliskuuta Euroopan puolustuksen valkoisen kirjan, jonka on tarkoitus yhdessä aiemman ReArm Europe -suunnitelman kanssa vahvistaa maanosan puolustusta ja turvallisuutta tarjoamalla keinoja puolustusinvestointien nostamiseksi sekä vastata Ukrainan tukitarpeisiin. Tähtäin on vuodessa 2030, jolloin Euroopalla tulee olla puolustusvalmius.
Valkoinen kirja korostaa EU:n kykyä tukea ja koordinoida valtioiden toimia puolustusteollisen pohjan ja puolustusvalmiuden vahvistamiseksi esimerkiksi rahoituksen ja yhteishankintojen kautta.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemmalle tutkijalle Tuomas Iso-Markulle valkoinen kirja ei tuonut suuria yllätyksiä. Muodossa tai toisessa ehdotukset ovat olleet EU-pöydissä tai Euroopan komission julkistamissa suunnitelmissa jo aiemmin.
– Ainoa vähän uudempi kokonaisuus on puolustussektorin sääntelyä koskeva osuus, miten sitä voisi uudistaa tai keventää, Iso-Markku toteaa.
Valkoisen kirjan perusviesti on Iso-Markun mukaan seuraava: tarvitaan lisää rahaa, lisää yhteistyötä, ja kolmanneksi rahan tulee ohjautua eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle. Asiakirjassa on puolustusmenojen kasvattamiseksi lueteltu useita keinoja, joista keskeisin on 150 miljardin euron uusi rahoitusinstrumentti. Ajatuksena on, että komissio ottaa lainaa ja tarjoaa sitä eteenpäin jäsenvaltioille yhteisiin hankintoihin. Iso-Markku pitää instrumenttia perusteltuna, mutta ei ole varma lainojen houkuttelevuudesta.
– Se on useimmille jäsenvaltioille halvempaa mutta silti lainarahaa, Iso-Markku muistuttaa.
Valkoisessa kirjassa on lueteltu Euroopan puolustuskyvyn aukkoja. Kriittisesti vahvistettavina osa-alueina on mainittu muun muassa ohjuspuolustus, tykistöjärjestelmät, ammukset, dronet, sotilaallinen liikkuvuus ja tekoälyn kaltaiset teknologiat.
– Nämä ovat kaikki merkittäviä sitä taustaa vasten, mitä Ukrainassa on nähty.
Suomen kannalta hän näkee erityisen tärkeinä esimerkiksi sotilaallisen liikkuvuuden parantamisen ja ohjuspuolustuksen vahvistamisen.
Ennen valkoisen kirjan julkaisua saatiin odottaa ensimmäisiä viitteitä siitä, millaiseksi Yhdysvaltojen uusi politiikka muodostuisi. Iso-Markun mukaan nyt onkin korostunut, ettei Yhdysvaltojen varaan voi laskea yhtä paljon kuin aiemmin. Se heijastuu tämänkin asiakirjan sisältöön.
Ukrainalle valkoisessa kirjassa luvataan sotilaallisen ja muun avun kasvattamista, Ukrainan pääsyä EU:n suorituskykyjä koskeviin aloitteisiin ja puolustusteollisen yhteistyön vahvistamista Ukrainan ja muun Euroopan välillä. Iso-Markun mukaan paperista voi kuitenkin nähdä realiteetin, että Ukrainan Nato-tie on lähitulevaisuudessa pystyssä. Valkoisessa kirjassa on ilmaistu tavoite muun muassa vähintään kahden miljoonan tykistöammuksen vuosittaisesta toimitusmäärästä, mutta kokonaisuutena Ukraina-tuen lisääminen edellyttäisi Iso-Markun mukaan jäsenvaltioilta vahvempia sitoumuksia.
Valkoisen kirjan toimenpiteiden mahdollisuudet päästä läpi EU:n päätöksentekokoneistosta ovat Iso-Markun mielestä sikäli hyvät, että monesta asiasta on EU:ssa konsensus ja puolustusagendalla jäsenmaiden enemmistön tuki. Poliittisesti helppona voi pitää esimerkiksi jäsenmaiden taloudellisen liikkumavaran kasvattamista puolustusmenojen lisäämiseksi. Kuitenkin asiat voivat monimutkaistua sitä mukaa, mitä syvemmälle yksityiskohtiin mennään. Kaikki EU-maat eivät edelleenkään koe yhtäläistä painetta puolustuksen parantamiseen, ja poliittiset kiistat voivat jatkua tulevaisuudessakin.
