Koska Nato määrittää jäsenvaltioillensa erilaisia standardeja yhteensopivuuden takaamiseksi, Suomi on ilmoittanut ottavansa käyttöön Natossa standardoidun tulikomentorakenteen.
Siitä johtuen tulenjohtotekniikka muuttuu lähivuosina.
– Tulenjohtamisessa käytettävä piirujärjestelmä vaihdetaan nykyisestä 6000-jakoisesta länsimaissa käytettävään 6400-jakoiseen. Piirujärjestelmien rajapinta muodostetaan tuliyksiköiden komentopaikoille, jossa tarvittavat muunnokset tehdään. Yhteiseen tulikomentorakenteeseen siirtyminen on välttämätön perusta, jotta Suomen ja liittolaisten joukot voivat tukea toisiaan tehokkaasti, kenttätykistön tarkastaja, eversti Petri Majuri toteaa.
Henkilökunnan koulutus on Majurin mukaan jo käynnissä, ja uusi tulikomentorakenne tulee kokeilukäyttöön loppusyksystä Rovajärvellä järjestettävässä Lightning Strike 26 -harjoituksessa.
Rovajärven harjoituksen jälkeen varusmieskoulutuksessa käytetään pelkästään uutta tulikomentorakennetta.
Reserviläisten osalta muuntokoulutus annetaan Majurin mukaan erikseen valittavalle henkilöstölle.
– Asiasta kiinnostuneet reserviläiset voivat kouluttautua uuteen toimintatapaan esimerkiksi MPK:n kursseilla.
Muutoksesta huolimatta tuliyksiköiden sisällä toimitaan samoilla välineillä ja menetelmillä kuin tähänkin saakka. 6400-järjestelmä ei tule täysin uutena kaikille suomalaisille, sillä vastaavaa menettelyä on käytetty kriisinhallintaoperaatioissa länsimaiden kanssa toimittaessa jo yli 20 vuotta.
Läntisen Euroopan suurimpana tykistömaana Suomen tykistöjärjestelmän voidaan katsoa vahvistavan Naton puolustusta erityisesti olemalla vahva omalla alueellaan.
Natoon liittyminen on vaikuttanut Suomen tykistöjärjestelmään tähän mennessä maltillisesti. Jäsenyys on Majurin mukaan näkynyt tykistön arjessa toistaiseksi eniten lisääntyneenä kansainvälisenä harjoitustoimintana, erityisesti kotimaassa.
– Tulevien vuosien toimintaa suunniteltaessa kansainvälisen harjoitustoiminnan merkitys säilyy, sillä riittävä yhteensopivuus saavutetaan ainoastaan riittävällä yhteisellä harjoittelulla. Nato-jäsenyyden myötä harjoituksia suunnitellaan pitkäjänteisesti ja perusteellisesti, mikä heijastuu myös kansalliseen suunnitteluun.
Suomi osallistuu harjoituksiin myös ulkomailla, mutta mittakaava on ollut Majurin mukaan maltillinen. Naton puolustussuunnittelusta johdetut velvoitteet vaikuttavat tykistöön enemmän.
– Suomelle asetetut velvoitteet ovat tykistön osalta sopusoinnussa kansallisen puolustuksen tavoitteiden kanssa. Voimme siis jatkaa oman tykistöjärjestelmämme kehittämistä ilman, että rinnalla olisi kehitettävä erillistä haaraa tai toimintaa, Majuri selventää.
Vaikka valtion taloudellinen tilanne on vaikea, puolustukseen halutaan panostaa. Majuri muistuttaa, että on Puolustusvoimien vastuulla käyttää kasvava rahoitus viisaasti ja suomalaisten turvallisuutta lujittaen.
Tykistön osalta tämä tarkoittaa Majurin mukaan joidenkin nykyisten suorituskykyjen vahvistamista ja joidenkin uusien suorituskykyjen luomista. Hän huomauttaa, että kaikki kehittäminen ei ole materiaalihankintoja.
– Elämme valitettavasti vaikeasti ennustettavia aikoja. Vanhasta pitää luopua niiltä osin, kun suorituskyky ei enää vastaa nykyisen taistelukentän vaatimuksia tai sen päivittäminen ei ole kokonaistaloudellisesti järkevää. Suorituskyvyn kehittämisessä myös tekniikoiden, taktiikoiden ja toimintatapojen kehittäminen on oleellisessa asemassa.
-
Kalusto
