Suomi kasvattaa puolustusmenojaan historiallisen nopeasti samaan aikaan, kun julkiseen talouteen haetaan miljardiluokan sopeutuksia. Kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) johtaa eduskuntapuolueiden yhteistä velkajarrutyöryhmää, joka etsii keinoja velkaantumisen taittamiseen.
Velkajarrulla tarkoitetaan käytännössä keinoja hillitä valtion velkaantumista ja asettaa julkiselle taloudelle pidemmän aikavälin kestävä ura. Työryhmässä etsitään laajaa poliittista yhteisymmärrystä siitä, miten velkasuhde saadaan käännettyä laskuun tulevina vuosina.
Venäjän hyökkäyssota ja kiristynyt geopoliittinen tilanne ovat muuttaneet pysyvästi Euroopan turvallisuusympäristöä. Yhdysvallat on jo pitkään viestinyt, että Euroopan on kannettava suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan.
Valkosen mukaan Euroopalla olisi kaikki edellytykset kantaa suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan, mutta näitä edellytyksiä ei ole hyödynnetty riittävästi.
– Olemme ajautuneet eräänlaiseen uuteen kylmän sodan aikaan, voimakkaan geopoliittisen jännitteen aikakauteen. Maantiede ei ole muuttumassa, eikä Venäjän sisäisestä kehityksestä ole myönteisiä merkkejä. Meillä saattaa olla vuosikymmeniä erittäin aggressiivinen itäinen suurvalta rajanaapurina, Valkonen toteaa.
Nato-jäsenyyden myötä puolustusmenoja on nostettu tasolle, jota ei ole nähty vuosikymmeniin. Muutos on poikkeuksellisen nopea myös historiallisesti tarkasteltuna.
Vielä 2010-luvulla puolustusbudjetti oli noin kolme miljardia euroa vuodessa. Nyt taso on noussut yli kuuteen miljardiin, ja lähivuosina sen arvioidaan ylittävän kahdeksan miljardia euroa. Kehityssuunta ei kuitenkaan pysähdy tähän, vaan puolustusmenojen arvioidaan nousevan vuosikymmenen loppua kohti lähelle kymmentä miljardia euroa.
Kyse on yhdestä nopeimmista julkisten menojen kasvuloikista rauhan aikana, ja muutos näkyy suoraan valtiontalouden kokonaiskuvassa.
Samaan aikaan valtiontalous on kovassa paineessa. Valkosen johtama velkajarrutyöryhmä etsii keinoja velkaantumisen taittamiseen.
– Meillä on kolme isoa menokokonaisuutta, jotka kasvavat: korkomenot, sote-menot ja puolustusmenot. Ilman näitä kolmea sopeutustarve ei olisi näin suuri, Valkonen selventää.
Hänen mukaansa kyse ei ole kansantalouden kriisistä, vaan julkisen talouden tasapainottamisesta. Yksityinen sektori voi edelleen Valkosen mukaan kasvaa ja luoda hyvinvointia, vaikka valtion menoja joudutaan samalla sopeuttamaan.
– Jos emme saa velkakehitystä käännettyä, olemme vaarassa menettää taloudellisen itsenäisyytemme.
Puolustus ei Valkosen mukaan ole säästökohde muiden joukossa, vaan sen merkitys korostuu muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
– Vaikka varautuminen ja puolustus maksavat paljon, vielä monin verroin kalliimpaa olisi se, että Suomi joutuisi aseelliseen konfliktiin huonosti varustautuneena. Puolustus ja uskottava itsenäisyyden turvaaminen luovat edellytykset myös kansantalouden kehitykselle.
Valkosella on pitkä tausta vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa. Reservin kapteeni oli ennen eduskuntauraansa aktiivisesti mukana, toimien muun muassa MPK:n kouluttajana erilaisilla kursseilla.
– Puolustuskykymme ydin on kansalaisarmeija. Suomea puolustavat tavalliset suomalaiset kaikilla elämän osa-alueilla, Valkonen tiivistää.
Vapaaehtoiskenttä on hänen mukaansa kiinteä osa puolustuksen kokonaisuutta. Valkonen sanoo tukevansa aloitetta reserviläisten varustehankintojen verovähennyskelpoisuudesta.
– Pidän sitä kannatettavana. On valitettavaa, että asia on jumiutunut valtiovarainministeriöön. Tämän tyyppisiä matalan kynnyksen helpotuksia meidän kannattaa harkita.
Lopulta kokonaisuus kiteytyy kansanedustajan mukaan yhteiseen vastuuseen. Valkosen mukaan puolustus, talous ja maanpuolustustahto eivät ole erillisiä kysymyksiä, vaan saman kokonaisuuden eri puolia.
– Tämä on yhteinen suomalaisten urakka. Suomi on meidän kaikkien suomalaisten maa. Valtio on vain yksi osa suomalaisten tahdon toteuttamista.
