Eversti Jari Kielenniva muistaa kadettikouluajoiltaan sotaveteraanien antaman neuvon. Johtaja ei saa olla liian uhkarohkea.
– Heiltä tuli aina yksi tärkeä pointti siihen, että johtaja ei saa olla liian uhkarohkea, koska uhkarohkea johtaja saattaa aiheuttaa turhia tappioita omalle joukolle, Reserviupseerikoulun uutena johtajana Haminassa kesäkuussa aloittanut Kielenniva kertoo.
Uudessa tehtävässä Kielennivan katse on koulutuksessa, mutta myös poikkeusoloihin valmistautumisessa.
Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut nopeasti, mutta Kielenniva ei lähde määrittelemään RUK:n asemaa yksittäisten ilmiöiden kautta. Hän puhuu koulusta osana Puolustusvoimien kokonaisuutta, jossa reserviin koulutetaan johtajia sodan ajan joukkoihin.
– Aloitan sillä, että tärkeintä on valmistautuminen poikkeusoloihin, koska tähän tehtävään liittyy myös vastuu poikkeusolojen toiminnasta ja omasta vastuualueesta, Kielenniva sanoo.
Hänen mukaansa RUK:n ydintehtävä on selvä. Koulun pitää antaa Puolustusvoimille reserviin johtajia, jotka pystyvät toimimaan joukkojensa kanssa tilanteessa, jossa maata on puolustettava.
– Sen takia täällä koulutetaan varusmiehiä ja -naisia, että saamme tälle alueelle joukkoja puolustamaan isänmaata, jos tilanne sitä vaatii.
Kielenniva ei halua rakentaa RUK:n tulevaisuutta pelkkien uusien ilmiöiden varaan. Hänen mukaansa koulun vahvuus on edelleen siinä, että nuorille johtajille annetaan perusta toimia epävarmuuden, paineen ja vastuun keskellä.
– Sellaisia perinteisiä sotilasjohtajan ominaisuuksia me kaipaamme, vaalimme ja kehitämme. Vastuuntunto, luottamus omaan tekemiseen ja joukon tekemiseen, kaverien auttaminen tilanteessa kuin tilanteessa ja halu olla aktiivinen. Aktiivisuus, ketteryys ja innovointikyky ovat johtajan ominaisuuksia. Viimeisenä on tahto tarvittaessa puolustaa isänmaata, Kielenniva sanoo.
RUK:n onnistuminen ei Kielennivan mukaan ratkea vain Haminassa. Kurssin jälkeen oppilaat palaavat kokelaina joukko-osastoihinsa ja toimivat siellä joukkokoulutuskauden johtajina. Siinä vaiheessa nähdään käytännössä, millaiset valmiudet koulutus on antanut.
– Sieltähän me saamme joukko-osastoista myös itse itsellemme palautteen siitä, miten kurssi on antanut valmiuksia näille kokelaille johtaa. Se on se, mitä itse odotan, että saa myös joukko-osastoista palautetta takaisinpäin, missä olemme onnistuneet ja onko vielä jotain, mitä pitää mahdollisesti kehittää.
RUK:n tuore johtaja katsoo johtajana kasvamista pidempänä jatkumona. Varusmiespalvelus ja RUK antavat pohjan, mutta reserviläisen osaaminen ei pysähdy kotiutumiseen. Moni palaa myöhemmin kertausharjoituksiin aivan erilaisessa elämäntilanteessa ja mukana on kokemusta työelämästä, opinnoista ja erilaisten ihmisten kanssa toimimisesta. Kielennivan mukaan tämä näkyy myönteisesti myös sodan ajan tehtävien harjoittelussa.
– Kaikki se siviilipuolen kokemus, mitä he ovat tulevina vuosina saaneet, näkyy positiivisesti myös tässä sodan ajan johtajan tehtävän harjoittelussa, koska itseluottamus kasvaa ja osaaminen ja innovointikyky kasvavat myös joka päivä siellä siviilimaailmassa, Kielenniva sanoo.
Kielennivan painotukset koulunjohtajana tiivistyvät kolmeen sanaan: tahti, puhti ja ryhti.
– Tahtiin liittyy se, mikä on koulutussuunnitelma ja koulutustahti, ja onko se ajan tasalla. Ryhti ei ole pelkästään ulkoinen olemus, vaan johtajana kasvamista ja henkistä kasvattamista. Puhti taas tarkoittaa sitä, että rasitus ja lepo ovat suhteessa ja jokaisella on riittävästi lepo- ja virkistysjaksoja, jotta palaudumme ja meillä on puhtia jatkaa.
Kymmenen vuoden päähän katsoessaan Kielenniva uskoo, että RUK tunnetaan yhä samasta asiasta kuin nyt. Teknologia muuttuu ja koulutukseen tulee uusia välineitä, mutta ihmisten johtaminen ei hänen mukaansa katoa.
– Tekoäly ei voi muuttaa sitä, että me tarjoamme ihmisiä johtajiksi myös kymmenen vuoden päästä.
