• Uutiset

Ampumakoulutus uuteen aikaan – tällainen on Saabin ampumasimulaattori

Reserviläinen tutustui Porin prikaatissa ampumasimulaattorin käyttöön.

Kersantti Kalle Leppänen ampuu esimerkiksi sotilaspoliiseille soveltuvaa harjoitusta, jonka maaleissa on sekä ystävällisiä että vihamielisiä kohteita.

Nykyisin yhä harvempi varusmiespalvelukseen astuva on koskaan
ampunut millään aseella. Takavuosina kesämökkien vakiovarustukseen kuului usein
ilmakivääri ja monet nuoret metsästivätkin.

Tämä kaikki alkaa vähitellen olla historiaa. Siksi
henkilökohtaisen aseen käsittely ja ampumiskoulutus on aloitettava aivan
alusta. Toisaalta samalla poistuu tarve oppia pois aiemmin mahdollisesti
omaksutuista vääristä käytänteistä.

Puolustusvoimien tulevaisuuden Koulutus 2020 -hanke on tuomassa
varusmiesten tehtävien harjoitteluun yhä enemmän simulaattoreita, joilla
opittua sitten myöhemmin viedään oikeaan toimintaan maastossa.

Toki niin sanottuja ekoaseita on ollut käytössä. Ne tarjoavat
kokemuksen tähtäämisestä ja osuman jälkeen tiedon aseen liikkeestä maalin
suhteen. Laukaisun naks-ääni jää kuitenkin kauas todellisesta aseen käytöstä.

Nyt Porin prikaatissa ja Rannikkoprikaatissa on testattu
ruotsalaisen Saabin ampumasimulaattoria. Kokemukset ovat olleet hyviä ja
laitteistoja hankitaan ensi vuoden kuluessa kaikkiin peruskoulutusta antaviin
joukko-osastoihin.

Kaikkiaan kokonaisuuksia tulee 46 kappaletta. Mediassa esitettyjen
arvioiden mukaan hankinnan veroton arvo on noin yhdeksän miljoonaa euroa.

 

Kokeilukäytössä M4-karbiini

Puolustusvoimien koulutuskäyttöön hyväksytty ja tilattu
sisäampumasimulaattori (SAS) vie virtuaalisen kokemuksen uudelle tasolle. Ase
on luonnollisesti täydellinen kopio aidosta lataustoimintoineen ja
lippaanvaihtoineen.

Saab GCIDT -simulaattorijärjestelmässä (Ground Combat Indoor
Training) vakioaseena on amerikkalainen Colt M4 -karbiini. Se on tuoreempi
versio jo Vietnamin sodan ajoilta tutusta 5,56 mm M16-rynnäkkökivääristä.
M4:ssä on lyhyt piippu ja teleskooppiperä erikokoisille ampujille.

Suomeen hankittavissa järjestelmissä on luonnollisesti tuttu
rynnäkkökivääri, josta saadaan käyttöön RK62M1 ja RK95 -versiot. Lisäksi aseita
ovat alkuvaiheessa Glock 17 -pistooli ja kevyt kertasinko 66 KES 12.

GCIDT on joustava ja modulaarinen järjestelmä, jolla voidaan kouluttaa
taistelijoita aina alokkaiden perusampumaharjoituksista sotilaspoliisien
haastaviin taktisiin suorituksiin kaupunkiympäristöissä.

Hankittaviin järjestelmiin kuuluu tehtäväeditori, jolla voidaan
luoda virtuaalisia harjoitusskenaarioita maisemineen vaikkapa yksikön omasta
koulutusalueesta. Näin luokassa ensin simulaattorilla harjoiteltu tehtävä
toteutetaan myöhemmin vastaavassa ympäristössä. Varsinaista ampumakoulutusta
simulaattori siis vain täydentää, ei korvaa.

Saab-sisäampumasimulaattorin testivaiheessa käytössä olevia Colt M4 -karbiineja odottamassa koulutettavia.

Kevyt kokonaisuus

Keskusyksikkönä toimii Windows-pohjainen tietokone. Se on liitetty
kompaktiin helposti siirrettävään VSU-pakettiin (Visual Unit), jossa on
yhdistettynä videoprojektori ja suurnopeuskamera. Jälkimmäisellä seurataan
koulutusaseissa olevien laserien säteiden liikettä edessä olevalla
valkokankaalla.

Lisäksi valkokankaan alla on kaiutinjärjestelmä, joka tuottaa muun
muassa laukaisu- ja osumaäänet. Kaikki edellä mainittu on yhdistetty
kaapeloinnilla keskusyksikköön.

Virtuaalinen ampumasimulaattori voidaan pystyttää helposti mihin
tahansa tarpeeksi suureen tilaan, joka voidaan pimentää ja josta löytyy
maadoitettu pistorasia. Valkokankaan ja ampumapaikan välille tarvitaan tilaa
5,5 metriä.

Sisäammuntasimulaattori voidaankin suhteellisen helposti siirtää
toiseen paikkaan. Näin sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi
kertausharjoituksissa.

Reserviläinen tutustui yhteen
GCIDT-laitteistoon Porin prikaatissa, Säkylän Huovinrinteellä. Siellä
laitteisto on peruskorjatun kasarmin yläkerran simulaattoriluokassa. Tila
mahdollistaa viiden ampujan harjoittelun kerrallaan. Mikäli skenaario
edellyttää, myös ampuja voi liikkua.

Jyvän edessä oleva laser-lähetin ja harjoitusaseen elektroniikka akkuineen muodostavat kompaktin kokonaisuuden.

Simuloitu rekyyli potkaisee

Nopealla vilkaisulla M4-karbiinin replika näyttää aivan oikealta
aseelta. Myös paino ja painopisteen sijainti vastaavat alkuperäistä. Tarkemmin
tutkittaessa simulaattorikäyttö paljastuu piipun suussa olevasta laseryksiköstä
merkkivaloineen ja aseen olkatukkiin vievistä kierreletkuista.

Simulaattorin luokan 1 laser on silmäturvallinen. Sen säde ei
myöskään näy ampujalle maalitaulussa.

Sisäampumasimulaattorin aseiden aito ampumatuntuma saadaan aikaan
lippaassa sijaitsevan hiilidioksidisäiliön kaasunpaineen avulla. Säiliö
täytetään harjoitusten välissä laitteella, joka myös seuraa lippaan käyttöä ja
sen kuntoa.

Painetta säiliössä riittäisi noin 45 laukaukseen, vaikka
lippaaseen mahtuu 30 patruunaa. Ammuttaessa aseen elektroniikka rajoittaa
kuitenkin laukausten määrän lippaan oikeaan kapasiteettiin.

Kun liipaisimesta vedetään, aseen liikkuvat osat toimivat kuten
aidossa. Tästä syntyvä heilahdus ja mekaaninen ääni tuovat jo sinällään aitoa
tuntumaa simulaatioon.

Samalla myös aseen perän olkapäätä vasten tuleva laatta potkaisee
kaasun voimalla pari senttiä taaksepäin. Lopputuloksena on varsin luonnollinen
kokemus rekyylistä. Ase heilahtaa oikean tavoin pois maalista, mikäli
ampuma-asento on huono.

Ääniefektit tulevat kaiuttimista ja jäivät ainakin tällä
laitteistokokoonpanolla hieman vaisuiksi. Kokemus on kuitenkin varsin
uskottava, vain ruudin haju ja hylsyjen ulosheitto jäävät puuttumaan. 

Simulaattorin aseiden lippaiden kaasusäiliöt täyttyvät nopeasti tällä laitteella. Hiilidioksidi tulee taustalla näkyvistä säiliöistä.

Suoritus analysoidaan lennossa

Simulaattoriaseessa on sen liikkeitä ja asentoa tallentavat
sensorit. Ne välittävät reaaliajassa tietoa järjestelmän näytölle kouluttajan
analysoitavaksi.

Kun menossa on ampumakoulutuksen aloitusvaihe ja koulutetaan
toimintaa ampumaradalla käskyineen, harjoituksen johtaja näkee livenä, miten
lippaat kiinnitetään, aseet viritetään ja missä vaiheessa varmistin
vapautetaan. Näin voidaan eliminoida virhetoimintoja jo ennen oikeiden
patruunoiden pariin siirtymistä.

Perustoiminto koulutuksessa on ampuminen normaaleihin
maalitauluihin. Niihin ilmestyy punainen piste osumaa ilmaisemaan.

Haluttaessa lisää vaikeusastetta voidaan lisätä esimerkiksi
sivutuulta tai vaikkapa vesisadetta. Maalit voivat myös liikkua. Simulaattorin
ohjelmisto ottaa luonnollisesti huomioon etäisyyden maaliin ja sen mukaisen
ballistiikan.

Myös lasersäteen tähtäysvaiheessa piirtämä jälki maalissa,
laukaisut ja osumat sekä aseen liikkeet näkyvät kouluttajan näytöllä
reaaliajassa. Näin voidaan esimerkiksi korjata tarvittaessa virheitä ampuma-asennossa.
Ampumaradalla vastaavien huomaaminen suuresta joukosta on hankalampaa.
Haluttaessa voidaan analysoida toimintaa jälkikäteen yksittäisen laukauksen
tarkkuudella.

Kouluttajan näytössä näkyy jokaisen ampujan suoritus osumineen sekä aseen asento liikeratoineen. Yläreunan symbolit näyttävät mm. patruunamäärän ja sen, onko ase varmistettu. 

Hyötyjä selvitetään tutkimuksella

Maasotakoulun johdolla tehdään vertaileva tutkimus
sisäampumasimulaattorin vaikutuksesta koulutuksen tuloksiin. Toisella
palvelusviikolla ampumaharjoittelun aloittavat alokkaat Porin Prikaatin 2.
jääkärikomppaniassa on jaettu useisiin ryhmiin.

Yksi niistä ei osallistu lainkaan virtuaaliseen ammuntaan ja
toimii verrokkiryhmänä. Muut järjestelmää käyttävät jaetaan tasoryhmiin. Näin
pyritään selvittämään, millaisia vaikutuksia uudella koulutusmenetelmällä
saadaan.

Simulaattorin parissa työskentelevät järjestelmäteknikko, kapteeni
Pasi Lönnberg ja kersantti Kalle Leppänen pitävät
sisäampumasimulaattoria myös kouluttajan näkökulmasta helppokäyttöisenä.

Virtuaaliammunnalla onkin monia etuja. Patruunoita säästyy, aseet
eivät kulu, eikä maastoon päädy luoteja ja hylsyjä. Toki perusampumakoulutuksen
alkuvaiheen tekeminen virtuaalisesti parantaa myös turvallisuutta.