• Uutiset

Asevelvollisuuslakiesitys hallitukselta eduskunnalle

Lakiesitys on tulossa eduskunnan lähetekeskusteluun ensi viikolla. Liittojen puheenjohtajat korostavat tämän päivän turvallisuusympäristöön sopivamman lain tärkeyttä.

Hanna-Maija Raitio

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen asevelvollisuuslain muuttamiseksi. Valmiutta kohottaviin kertausharjoituksiin halutaan voida määrätä asevelvollisia nykyistä nopeammin. Kuva MPK:n talvella 2015 järjestämästä Nuoska-harjoituksesta Säkylästä.

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen
asevelvollisuuslain muuttamiseksi. Aiemmasta lakiluonnoksesta poiketen esityksessä
on luovuttu siitä, että puolustusvoimain komentaja voisi presidentin sijaan määrätä
jopa 25 000 reserviläistä välittömästi kertausharjoituksiin valmiuden
kohottamismielessä.

Kertausharjoitukseen määräämistä koskee nykyään kolmen
kuukauden määräaika. Esityksen perusteella siitä voitaisiin poiketa, jos
harjoituksella kohotettaisiin sotilaallista valmiutta joustavasti. Myös Suomen
turvallisuusympäristössä ilmenevä tarve laskettaisiin perusteeksi
poikkeamiselle. Joustavan valmiuden kohottamisen kertausharjoituksesta
päättäisi tasavallan presidentti. Esittelyn siihen tekisi puolustusvoimain
komentaja. Puolustusministerin tulisi olla läsnä ja lausua asiasta käsitys. Pääministerilläkin
olisi oikeus olla läsnä ja lausua käsitys.

Asevelvollinen voitaisiin määrätä kuvatun kaltaiseen
kertausharjoitukseen enintään 30 päiväksi kerrallaan. Harjoitus olisi peruttava
heti, kun turvallisuustilanne sallisi.

 

Esitys
lähetekeskusteluun ensi viikolla

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan (kesk.) mielestä
kaavailtu uudistus on hyvä ja tulee tarpeeseen.

– Lainsäädäntömme on mahdollistettava nopea reagoiminen
nykypäivän uhkiin ja kriiseihin. Tällä lailla se mahdollistuu, Savola sanoo.

Lakiesitys on määrä ottaa eduskunnan lähetekeskusteluun ensi
viikolla. Lakia ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.7.2016.

Myös Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti korostaa, kuinka
tärkeää on muuttaa asevelvollisuuslakia vastaamaan tämän päivän
turvallisuusympäristöä.

– Kun lakia vuonna 2007 höllennettiin, olivat myös
turvallisuusnäkymät kovin erilaiset. Asevelvollisuuslain on hyvä elää ajassa.
Maamme muuttunut turvallisuusympäristö vaatii lain muuttamista ketterämmäksi,
Halkilahti sanoo.

Halkilahti muistuttaa, että tämän päivän kriisit eivät enää
ala sodan julistuksilla, vaan harmaasta vaiheesta on tullut vieläkin
epämääräisempää.

– Koska emme tarkalleen tiedä, miten ja millaisella
aikataululla kriisit eskaloituvat, on joukkojen saaminen nopeasti kasaan
erittäin tärkeää. Puolustusvoimien ylipäällikön eli tasavallan presidentin
päätös joukkojen käskemiseen harjoitukseen on perusteltua, Halkilahti jatkaa.

 

Harjoitukset eivät
korvaa tavallisia kertausharjoituksia

Nopeutetussa menettelyssä järjestetyillä harjoituksilla ei
olisi tarkoitus mitenkään korvata tavallisia kertausharjoituksia. Vapautusta
tällaisesta harjoituksesta voisi hakea samassa järjestyksessä kuin tavallisesta
kertausharjoituksesta. Edellytykset vapautukselle olisivat tiukemmat. Sen voisi
saada vain, jos se olisi asevelvollisen perhe- tai taloudellisten olojen tai
ammatin tai elinkeinon harjoittamisen takia välttämätön.

Kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät on esityksen
mukaan tuplattava nykyisestä. Nopeutetussa menettelyssä järjestettyjä
harjoituksia ei laskettaisi mukaan enimmäismääriin.