• Uutiset

Enemmistö RUL:n jäsenistä Naton kannalla

52, 3 prosenttia Reserviupseeriliiton jäsenistä kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.

iStock

RUL:n jäsenten Nato-kannatus on laskenut viime vuodesta, mutta enemmistö on yhä sotilasliittoon liittymisen kannalla.

52,3 prosenttia Suomen Reserviupseeriliiton jäsenistä
kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Vastaavasti 28,5 vastustaa jäsenyyttä ja 19,2
prosenttia ei halua kertoa kantaansa. Asia käy ilmi RUL:n tänään julkaisemasta
kyselystä, johon osallistui yli 5100 liiton jäsentä.

Naton kannatus on hieman laskenut jäsenistön parissa, sillä
viime vuoden lokakuussa Naton puolella oli 55,4 prosenttia liiton jäsenistä.

– Maailmanpoliittiset tilanteet varmasti peilautuvat
kannatuslukemiin. Nyt kun toiminta on hieman rauhoittunut, se näkyy myös
varmasti luvuissa, RUL:n puheenjohtaja Mikko
Halkilahti
toteaa.

Laskusuunnasta huolimatta jäsenyyden kannatus
reserviupseereiden keskuudessa on huomattavasti koko kansaa suurempi.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tammikuussa teettämässä kyselyssä
Nato-jäsenyyttä kannatti 27 prosenttia suomalaisista.

– Osittain se johtuu varmasti tietoisuudesta. RUL:n jäsenet
ovat vahvasti kiinnostuneita maanpuolustuksesta ja turvallisuuspolitiikasta ja
moni seuraa asioita keskivertokansalaista enemmän.

Nuoret epäilevät

Kyselyn yllättävin tulos on nuorten nihkeä suhtautuminen
Natoon. Kaikista ikäluokista skeptisimmin jäsenyyteen suhtautuvat alle
35-vuotiaat, joista 44,6 prosenttia kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Se on yllättävää, vaikka tämä sama trendi on ollut jo
nähtävissä aiemmissa kyselyissä, Halkilahtikin myöntää.

Reserviupseeriliitolla ei ole virallista kantaa Nato-asiaan,
eikä Halkilahden mukaan sellaisen linjaaminen ainakaan tällä hetkellä ole
ajankohtaista.

Kyselyn perusteella reserviupseerit ovat myös vahvasti
kiinnostuneita, miten Ruotsi päättää toimia Nato-kysymyksen kanssa.
Reserviupseereista peräti 70,5 prosenttia haluaisi Suomen Naton jäseneksi,
mikäli Ruotsi päättäisi liittyä Naton jäseneksi.

– Jäisimme yksin Naton ja Venäjän väliin, se on vahvasti
nähtävissä noista lukemista.

Ulkoministeriön tilaama Nato-selvitys valmistui huhtikuun
lopussa. Halkilahti sanoo seuranneensa siitä syntynyttä keskustelua jopa hieman
huvittuneena.

– Sekä Naton kannattajat ja vastustajat ovat kummatkin
löytäneet selvityksestä asioita, joilla he ovat voineet pönkittää omia
näkökantojaan.

Nato on herkästi mielipiteet jakava kysymys ja se näkyy
Halkilahden mukaan myös Suomessa käytävässä keskustelussa.

– Poliitikot ehkä pelkäävät sanoa suoraa mielipidettään
Nato-asiaan, kun toisella puolella vaakakupissa ovat omat kannatusluvut.


Suomi Natoon?

Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?