Sotaromaaneilla on yhä vahva kysyntä, vaikka sekä kirjailija- että lukijapolvi on vaihtunut sodan omakohtaisesti kokeneista sodan jälkeen syntyneisiin. Esa Sirén (s. 1948) kuuluu nykypolven sotakirjailijoiden eturiviin. Takana on 20 vuotta kirjailijana ja 21 julkaistua sotaromaania. Niiden yhteinen painosmäärä ylittää jo 400 000. Lisäksi tulevat vielä äänikirjat. Kirjastolainoissa lähestyy jo miljoonan raja.
– Minusta tuli sotakirjailija siksi, koska isäni ei kertonut sotakokemuksistaan, naurahtaa konkarikirjailija.
Nuorelle Esalle sotatarinoita välittivät naapurin pojat, joiden isä kertoi auliisti sotakokemuksiaan. Sirén arvelee isänsä vaienneen, koska kokemukset Kiestingin–Uhtuan suunnalla jatkosodassa ehkä jättivät henkisiä arpia.
– Kouvolan kirjasto oli minulle toinen avain sotatarinoihin. Uula Aapa kaukopartioromaaneineen oli suosikkini.
Sirén opiskeli liikunnanopettajaksi ja toimi pitkään jääkiekkovalmentajana Italiassa, Itävallassa ja Sveitsissä.
– Valmentajan työ oikeastaan mahdollisti kirjailijan uralle antautumisen. Asuin yksin ulkomailla, ja työ oli iltapainotteista. Päivisin oli aikaa kirjoittaa, muistelee Sirén.
Esikoisromaani Iskuosasto ilmestyi vuonna 2005. Vuosi ja kirja tahdilla ilmestyneet romaanit ajoittuvat jatkosotaan.
– Pyrin aina vaihtamaan rintamanosaa, jonka taisteluista kerron. Uusimmassa kirjassani on vuorossa Syvärin rintama ja Laguksen jääkärit siellä.
Kirjojen tapahtumapaikat ulottuvat pohjoisen Sallasta Karjalan kannaksen Rajajoelle. Moni romaani kertoo kaukopartioista. Neljän kirjan päähenkilönä on Lauri Törni. Oiva tapahtumamiljöö on myös muusta rintamasta erillään oleva kenttävartio. Tositapahtumia Sirén käyttää tarinoidensa pohjana mahdollisimman paljon.
– Hyviä idealähteitä olivat aikanaan Kansa Taisteli -lehdet ja veteraanien kirjoittamat muistelukset. Nykyään lähteinäni ovat myös digitoidut sotapäiväkirjat.
Tärkeimmäksi lukijaryhmäkseen kirjailija arvelee keski-ikäiset miehet. Palautetta tulee usein myös naislukijoilta. Nuoria lukijoita Sirén saa esimerkiksi esitelmiä tekevistä koululaisista.
– Koskettavimmat palautteet ja kiitokset olen saanut kirjojeni henkilöinä esiintyvien veteraanien jälkeläisiltä. Silloin tunnen onnistuneeni.
Palautteesta yhä suurempi määrä tulee sähköisten kanavien kautta. Ne helpottavat teosten kommentointia spontaanisti ilman, että palaute pitäisi kierrättää vanhaan tapaan kustantajan kautta.
– Facebook on tärkeä palautekanava, ja viestit ovat lähes poikkeuksetta positiivisia. Naiset kommentoivat yllättävän paljon.
Erityisen pidetyiksi teoksiksi Sirén nimeää kirjat Kenttävartio Joki sekä Partisaanien takaa-ajo. Jälkimmäinen kertoo siviilejä murhanneiden partisaanien takaa-ajosta Suomussalmen suunnalla.
– Tapasin miehen, joka nuorena poikana selvisi hengissä partisaanien kynsistä kahden luodin lävistämänä. Sain kiitosta siitä, että unohdetut iskut suomussalmelaisten siviilien kimppuun tulivat kirjani kautta yleisön tietoon.
Talvet kirjailija asuu vaimonsa kanssa etelän lämmössä. Siellä hän tekee nykyisin myös kirjailijan työt.
– Aamuisin ja iltaisin kirjoitan. Päivät kuluvat vaimon kanssa leppoisasti meille tutuksi tulleessa talvenviettopaikassa Espanjassa.
Käyttämättömiä kirjaideoita Sirénillä yhä riittää.
– Kesäisin nautin oleskelusta Suomessa ja kerään samalla aineistoa seuraavaa kirjaa varten. Espanjassa sitten kaivan tausta-aineiston esiin ja ryhdyn töihin.
Seuraava kirja todennäköisesti sijoittuu heinä-elokuuhun 1944 Maaselän kannaksella. Työnimenä on Valiosissit selustassa.
– Vähän alkua olen jo kirjoittanut, viitisen liuskaa on valmiina, toteaa Sirén lopuksi.
Esa Sirén
- Ammatti: Kirjailija, aiemmin liikunnanopettaja ja jääkiekkovalmentaja
- Syntymävuosi: 1948
- Kotoisin alun perin: Kouvolasta
- Sotilasarvo: luutnantti (res.)
- Asuinpaikka: Lahti ja Espanja
- Palkitsemiset: Kaarlen päivän palkinto 2021
- Uusin kirja: Taisteluosasto Rasi
