• Historia

Forum Marinum sukeltaa syvälle meren ja Merivoimien syövereihin

Valtakunnallinen vastuumuseo esittelee Merivoimia kiehtovalla tavalla niin sodan kuin rauhankin aikana.

Antti Kauppinen

Museotyöntekijä Milla Pietilä ja tutkija Mikko Meronen esittelivät 1960-luvulta aina 1990-luvun alkuun asti palveluskäytössä ollutta Nuoli 8 -moottoritykkivenettä.

Jos olet palvellut varusmiehenä tai reserviläisenä Merivoimissa, saatat merikeskus Forum Marinumissa vieraillessasi törmätä alukseen, jolla olet palvellut, kuten vaikkapa 1960-luvulta aina 1990-luvun alkuun asti käytössä olleeseen moottoritykkivene Nuoli 8:aan.

– Tällaisia iloisia jälleennäkemisiä alusten ja museovierailijoiden välillä tapahtuukin ihan säännöllisesti, kertoo Forum Marinumin Merivoimien historiasta vastaava tutkija Mikko Meronen.

Reserviläinen pääsi Merosen ja museotyöntekijä Milla Pietilän kanssa opastetulle kierrokselle Suomen Turussa sijaitsevan merenkulun valtakunnallisen vastuumuseon näyttelyihin. Vastuumuseoiden tehtäviin kuuluu ohjata museotoimintaa koko Suomessa omalla erikoisalallaan ja toimia kulttuuriperinnön valtakunnallisina asiantuntijoina.

Forum Marinumin tarina alkoi vuonna 1998, jolloin sen edeltäjät Turun merenkulkumuseo ja Åbo Akademin merihistoriallinen museo yhdistyivät. Uuden museon näyttelyt avattiin vuonna 1999, jolloin myös Meronen liittyi osaksi Forum Marinumin kalustoa. Merikeskus sijoittuu Turun tuomiokirkolta satamaan johtavan, Aurajokea seuraavan idyllisen jokibulevardin länsipuolelle, ”tois pual jokke”. Pituutta tälle yhtäjaksoiselle kävelyreitille tulee lähes neljä kilometriä, mikä tekee siitä lajissaan yhden Euroopan pisimmistä. Meronen muistuttaa, että vielä 1980-luvulle asti niin joen länsi- kuin itäpuolikin oli valjastettu teollisuuden käyttöön.

– Jokirannassa on valmistettu niin aluksia kuin sotatarvikkeitakin kuten merimiinoja. Siinä, missä täällä nyt saa kulkea täysin vapaasti, ei tänne ole ollut tavallisella väellä vielä mitään asiaa vielä 1980-luvulla.

Aurajoen suulla toimineelta, Crichton-Vulcanin ja sittemmin Wärtsilän nimeä kantaneelta telakalta valmistui historian saatossa moni Merivoimien alus, kuten talvi- ja jatkosodassa palvelleet sukellusvene Vesikko sekä panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen. Forum Marinumia vastapäätä ”täl pual jokke” eli itärannalla on edelleen pystyssä vanhat nostokurjet, jotka muistuttavat Aurajoen laivanrakennushistoriasta.

Aurajoen varrella toimineella Crichton-Vulcanin telakalla on valmistettu muun muassa sukellusveneitä. Kuvassa etualalla vuonna 1930 vesille laskettu Vetehinen.
Sjöhistoriska Institutet vid Åbo Akademi

Päänäyttely Töissä merellä esittelee sotilas- ja siviilimerenkulkua, suurimmat teemakokonaisuudet ovat Merivoimien historia ja Lounais-Suomen kauppamerenkulku.

– Suomen ollessa vuosisatojen ajan osa Ruotsia oli Turku portti pääkaupunkiin Tukholmaan ja muutenkin länteen. Venäjän suuriruhtinaskunnaksi tultuaan Suomen pääkaupunki siirtyi Turusta Helsinkiin, kuten hyvin tiedämme, Meronen kertoo.

Toinen iso kokonaisuus on vuodesta 2021 vaihtuva näyttelyn tiloissa oleva 40 000+. Se esittelee Saaristomeren meriluontoa ja saaristoa niin asukkaiden kuin ympäristönkin näkökulmat huomioiden.

Näyttelyrakennusten lisäksi kesäisin on mahdollista tutustua Aurajoessa kelluviin museolaivakohteisiin. Tunnetuin nähtävyys lienee ikoninen fregatti Suomen Joutsen. Suomen valtio osti alkuperältään ranskalaisen Suomen Joutsenen laivaston koululaivaksi, ja tällä tehtiin ennen toista maailmansotaa kahdeksan pitkää koulutuspurjehdusta, jopa legendaarisen Etelä-Amerikan kärjen, Kap Hornin kiertäen.

Museolaivojen ollessa suljettuina on aikaa huoltotoimenpiteille. Reserviläinen pääsi vierailullaan helmikuussa 2025 seuraamaan Suomen Joutsenen köysien restaurointityötä, johon osallistuu Merosen mukaan niin ammattilaisia kuin vapaaehtoisiakin. Museolaivakokonaisuuteen kuuluvat myös muun muassa toinen historiallinen purjelaiva Sigyn vuodelta 1887, tykkivene Karjala ja miinalaiva Keihässalmi.

”Merimiinat ovat olleet ja ovat nykyisinkin keskeisiä Suomen Merivoimien käyttämiä aseita”, kertoo Forum Marinumin tutkija Mikko Meronen.
Antti Kauppinen
Suomen Joutsenen köysiä restauroitiin Forum Marinumin tiloissa helmikuussa 2025.
Antti Kauppinen

Näyttelyiden ja museoalusten lisäksi Forum Marinumilla on säännöllistä tutkimus- ja esitelmätoimintaa, ja merikeskus on myös Åbo Akademin merihistorian laitoksen kotipesä. Vuonna 2024 museossa vieraili lähes 140 000 henkilöä. Suurta suosiota selittää Pietilän ja Merosen mukaan se, että Turussa järjestettiin kansainvälinen suurten purjelaivojen tapahtuma Tall Ships Races.

– Reserviläisillä oli tapahtumassa merkittävä rooli, kun he toimivat ympäri maailmaa saapuneiden alusten yhteysupseereina. Forum Marinum toimi reserviläisten tukikohtana, Meronen kertoo.

Mikäli Forum Marinumin museolaivat ja näyttelyt eivät saa tyydytettyä museokävijän historiannälkää, voi matkaa hyvin jatkaa sataman suuntaan, jossa parin sadan metrin päässä pilkottavat ikonisen Turun linnan tornit.

Forum Marinumin kalustonäyttelyn vetonaula on fregatti Suomen Joutsen.
Jorma Kontio

Merikeskus Forum Marinum

  • Vuonna 1998 perustettu merenkulun valtakunnallinen vastuumuseo.
  • Sijainti: Linnankatu 72, 20100 Turku. Näyttelyt sijaitsevat kahdessa vierekkäin olevassa Linnanpuomi- ja Kruunumakasiini-rakennuksessa.
  • Esillä olevat näyttelyt: 40 000+ Koe maailman suurin saaristo, Töissä merellä, Merimonsterit, Lasten merimuseo, Suomalainen laivanrakennus.
  • Kesäkaudella 9.6.–17.8.2025 on mahdollista vierailla fregatti Suomen Joutsenella ja kolmella muulla museoaluksella.
  • Avoinna ti–pe 10–18 & la–su 10–17. Kesäkaudella joka päivä klo 10–18.
  • Pääsyliput: Aikuiset 16 € / Eläkeläiset tai yli 65 v, opiskelijat, varusmiehet, työttömät 10 € / Lapset 7–15 v 5 €. Pääsy myös Museokortilla.
  • Merikeskuksen verkkosivut: www.forum-marinum.fi