• Puolustusvoimat

Halu haastaa itseä motivoi hakemaan laskuvarjojääkäriksi – seurasimme valintakokeita Kouvolassa ja Utissa päivän ajan

Utin jääkärirykmentin järjestämissä valintakokeissa kroppa on koetuksella. Heti aamuseitsemältä aloitetaan lihaskuntotestillä, jota seuraavat juoksu-, uinti ja hiihtotesti tiiviillä aikataululla.

Paavo Airo

Hiihtotaito on todella tärkeä laskuvarjojääkäriksi haluavalle. Fyysisten testien hiihto-osuus on merkittävässä roolissa. Matkana on yhteensä 10 kilometriä. Ensin hiihdetään 5 kilometriä lämmittelynä noin puolessa tunnissa, minkä jälkeen on yhteislähtö ja lopuilta 5 kilometriltä otetaan aikaa.

Kouvolan jäähallin juoksuradalla on jännittynyt tunnelma.
Utin jääkärirykmentin liiveihin pukeutuneet nuoret miehet keskittyvät vaativaan
juoksutestiin. Tammikuinen aamu on alkanut varhain seitsemältä
lihaskuntotestillä, ja juoksutestin jälkeen edessä ovat vielä uima- ja
hiihtotesti. Parhaat jatkavat viiden kilometrin reppujuoksun jälkeen eteenpäin,
osa putoaa ja lähetetään eväspussi mukanaan kotimatkalle.

Väkeä valintakokeissa riittää. Laskuvarjojääkäriksi
hakeneiden määrä on parin viime vuoden aikana kasvanut reippaasti. Heinäkuussa
alkavalle UTJR:n laskuvarjojääkärikurssille tuli tällä kertaa 480 hakemusta.
Viime vuonna hakijoita oli 465 ja edellisvuonna 350. Sitä edeltävinä vuosina
hakijamäärä oli vakiintunut noin 350:n tasolle.

Nyt oli toinen kerta, kun koulutukseen haettiin sähköisesti.
Valintakokeen johtajalla, yliluutnantti Tapio
Ala-Kojolalla
ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, miksi hakijamäärä on
kasvanut näin paljon.

– Onko sähköisen haun helppous johtanut tähän suosioon? Sitä
en osaa sanoa. Kokonaisuuteen se ei ole ainakaan vaikuttanut negatiivisesti.
Aina on ollut kokeilijoita, mutta potentiaalisten valintakokelaiden tasoon
suosion kasvu ei ole merkittävästi vaikuttanut, ainakaan negatiivisesti,
Ala-Kojola sanoo.

Kaikkien aikojen ennätyslukemissa ei sentään olla.
Ala-Kojola muistelee 1990-luvulla olleen kaikkein eniten hakijoita, joskin
valintaprosessi oli silloin hieman erilainen kuin nyt. Fyysisten testien osuus
oli silloinkin lähes sama.

 

Testeissä kova
kokonaiskuorma

Vaatimukset ovat kovat. Vain 60–80 parhaiten soveltuvaa
valitaan koulutukseen. Fyysisissä testeissä on päästävä kärkipään
sijoituksille, minkä lisäksi haastattelujen ja psykologisten testien on mentävä
nappiin.

– Kokonaiskuorma on kova, koska kaikki fyysiset testit
tehdään yhtenä päivänä. Esimerkiksi uitaessa on jo alla lihaskuntotesti ja
reppujuoksu, Ala-Kojola sanoo.

Uintitesti järjestetään Kouvolan jäähallin läheisessä
uimahallissa. Sinnekin valintakokelaat siirtyvät reippaasti jalan. Jo
testipäivänä annetaan pientä esimakua siitä, millaista palveluksessa olisi.

Uimahallin aulassa on muutama jo testeistä karsiutunut
valintakokelas. He kyselevät toisiltaan, aikovatko vielä hakea uudelleen ja
mitä tulevaisuuden suunnitelmia itse kullakin on.

– Ootte te kyllä helvetin kovia jätkiä, eräs karsiutunut
toteaa suurella kunnioituksella viininpunabarettiselle varusmiehelle ja poistuu
kotiaan kohti.

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

IMG_7774

Juoksutestissä vaikeusastetta lisää 10 kilon lisäpaino selässä. Yhteismatka on 5 kilometriä, josta 2 ensimmäistä kilometriä juostaan yhdessä ja viimeisiltä kolmelta otetaan aika. Juoksupaikkana oli Kuovolan jäähalli.

uttiii

Kahden esineen nouto neljästä metristä kuuluu uintitestiin. Uimalaseja ei saa käyttää. Testissä myös hypätään 5 metristä veteen.
IMG_7821

Testeissä uitava matka on 200 metriä.

Hiihtotaito erittäin
tärkeä

Laskuvarjojääkärit hiihtävät koulutuksensa aikana todella
paljon. Monesti aamuisin tehdään hiihtolenkki, ja joukkoja koulutetaan niin
paljon hiihtovarustuksessa, että ammunnasta umpihangessa sukset jalassa tulee
luontevaa. Hiihtoa kannattaakin harjoitella paljon jo ennen valintakoetta.

– Hiihtää pitää osata. Pitää olla rutiinia ja taitoa. Ei
mikään huippuhiihtäjä tarvitse olla, mutta jos on vain vähän sipsutellut, se
tuskin riittää, Ala-Kojola toteaa.

Hakijan on myös oltava perusterve. Rikosrekisterin suhteen
noudatetaan Puolustusvoimien yleisiä käytäntöjä. Jos on merkittäviä mainintoja
kuten pahoinpitelyjä, ei voida valita laskuvarjojääkärien koulutukseen.

– Näönkin pitää olla hyvä. Joskus tulee kyselyjä
silmäleikkauksiin liittyen. Leikkauksessa käyminen ei ole este, mutta näön
pitää olla kunnossa sinä päivänä, kun tulee testeihin. Lopullisen päätöksen
tekee valintakoelääkäri, Ala-Kojola kertoo.

 

Itseään haastamassa

Onni Pirkkalainen
on tullut Jyväskylästä testeihin. Hänkin pitää kokonaisrasitusta kovana. Halu
haastaa itseään motivoi häntä hakemaan koulutukseen.

– Hain myös erikoisrajajääkäriksi, mutta tämä on
ykkösvaihtoehto. Isäni on käynyt laskuvarjojääkärien koulutuksen. Häneltä ja
hänen kavereiltaan olen kuullut, että tämä on monipuolisempi koulutus,
Pirkkalainen sanoo.

Pirkkalainen kertoo urheilleensa koko ikänsä, mikä on
antanut hyvät pohjat testeihin valmistautumiselle.

– Lopetin salibandyn kolme vuotta sitten, ja sen jälkeen
olen treenannut omatoimisesti muun muassa hiihtoa, uintia ja käynyt punttisalilla.
Viime aikoina olen harrastanut myös lukkopainia.

 

Erikoisjoukkokurssille
61 hakemusta

Samalla viikolla laskuvarjojääkärien valintakokeiden kanssa
järjestettiin myös Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssin testejä. Kurssi on 12
kuukautta kestävä ammattimaisen erikoisjoukkotoiminnan peruskurssi, jolle
voivat hakea reservin aliupseerit tai reserviupseerit.

Heinäkuussa alkavalle kurssille tuli 61 hakemusta.
Parhaillaan laskuvarjojääkäreinä palvelustaan suorittavat varusmiehetkin voivat
vielä keväällä hakea kurssille edeten suoraan valintakokeen toiseen vaiheeseen.

Laskuvarjojääkärikoulutus antaa valmiuksia
erikoisjoukkokurssille, mutta Ala-Kojola korostaa kaikkien hakijoiden olevan
samalla viivalla.

– Testeissä ensimmäinen vaihe on sama kuin laskuvarjojääkäreillä
ja erikoisjoukkokurssille hakijoita haastatellaan vielä tarkemmin.

Kurssilla koulutettavat sopimussotilaat ovat määräaikaisessa
virkasuhteessa Puolustusvoimiin.

  

Laskuvarjojääkäriksi
hakevien fyysiset testit

Lihaskuntotesti:

1. Viivajuoksu 10 suoritusta + vartalonhallinta 10
suoritusta

2. Vatsalihasliike

3. Etunojapunnerrus

4. Selkälihasliike

5. Koukistajaliike

6. Vauhditon pituushyppy 

Reppujuoksu:

Lisäpaino 10 kg, yhteismatka 5 km. 2 km juostaan johdetusti ajassa 10 min, jonka jälkeen 3 km testijuoksu, josta otetaan
aika.

Sukellus- ja uintitesti:

Hyppy 5 metristä. Kahden esineen nouto 4 m syvyydestä. Uinti
200 m.

Hiihtotesti:

Yhteismatka 10 km. 5 km lämmittelyhiihtoa ajassa 30–35 min, jonka jälkeen 5 km testihiihto, josta otetaan aika
(yhteislähtö).

Näiden lisäksi psykologiset testi ja haastattelut.

Tarkemmat tiedot fyysisistä testeistä ja pääsyvaatimuksista löytyvät osoitteesta 
https://varusmies.fi/laskuvarjojaakarit

  

Utin jääkärirykmentti

Kouvolassa sijaitseva Maavoimien joukko-osasto, johon on
keskitetty Maavoimien erikoisjoukko- ja helikopteritoiminta.

Palkattua henkilöstöä 400, varusmiehiä 220.

Virka-aputehtäviä vuosittain noin 40.

Rykmenttiin kuuluvat esikunnan lisäksi
Erikoisjääkäripataljoona, Helikopteripataljoona, Tukikomppania ja Huoltokeskus.

Täytti viime vuonna 100 vuotta.

Lue myös: 16.4.2018 Utissa haetaan omia rajoja – ”Laskuvarjojääkärin pitää olla vahva mutta hyvä juoksija”

29.10.2016 Tällainen on laskuvarjojääkärien ensihyppy – barettijuoksu kruunaa adrenaliinipitoisen suorituksen