• Vapaaehtoinen maanpuolustus

Haluatko osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen? Kokosimme listan, jolla pääsee hyvin alkuun

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttä tarjoaa monipuolisia haasteita ja koulutusmahdollisuuksia.

Tuomas Kaarkoski

Ukrainan sota on saanut yhä useamman kiinnostumaan maanpuolustuksesta.

Ukrainan sota on lisännyt tavallisten suomalaisten kiinnostusta maanpuolustusta kohtaan huomattavasti. Tämän innoittamana yhä useampi on jo liittynyt tai pohtii parhaillaan maanpuolustusjärjestöjen jäseneksi liittymistä. Reserviläinen kokosi yksinkertaistetun listan, joilla maanpuolustustoiminta ei jää pelkästään liittoon liittymisen tasolle. Reserviläisistä on moneksi!

1. Liity paikalliseen reserviläisyhdistykseen
Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) alaisuudessa toimii yli kolmesataa paikallisyhdistystä kahdenkymmenen reserviupseeripiirin alla. Reserviupseeritoiminta on levittäytynyt koko valtakunnan alueelle. Reserviupseeritoiminnan kautta pääset ylläpitämään ampumataitoasi, osallistumaan erilaisille kenttäkelpoisuutta tukevaan toimintaan kuten jotoksille ja sotilastaitokilpailuihin, sekä pysyt tietoisena ajankohtaisista maanpuolustusta, turvallisuuspolitiikkaa ja yleisesti reserviupseereita koskettavista asioista. Listan reserviupseeripiireistä sekä paikallisyhdistyksistä löydät täältä ja jäsenhakemuksen pääset täyttämään täältä.

Niiden, jotka eivät ole suorittaneet reserviupseerikoulutusta on mahdollista hakeutua valtakunnallisen Reserviläisliiton (RES) jäseneksi sukupuoleen ja sotilasarvoon katsomatta. Reserviläisliittoon liittyminen ei edellytä suoritettua varusmiespalvelusta. Reserviläisliitolla on 327 paikallista yhdistystä, jotka muodostavat 18 maakunnallista piiriä. Reserviläisliiton jäseneksi voi liittyä täältä.

On hyvä huomioida, että yhdistysten toiminta ei ole kaikkialla samanlaista. Usein yhdistysten kotisivuja katsomalla saa jo selville, minkälaista toimintaa jäsenille on tarjolla. Osa yhdistyksistä painottaa enemmän toiminnallista koulutusta, kun taas osa voi keskittyä enemmän aatteelliseen toimintaan. Monissa yhdistyksissä järjestetään ajankohtaisia luentoja ja retkiä, sekä osallistutaan muiden maanpuolustustoimijoiden työhön. Varsinkin isommilla paikkakunnilla yhdistyksiä voi olla useita, joten kannattaa tehdä vertailua ja valita se yhdistys, jonka toiminta on lähimpänä itseään. 

(artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)

Reserviläistoiminnssa on tarjolla monipuolista koulutusta.

2. Osallistu MPK:n järjestämään koulutukseen

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK järjestää vapaaehtoista maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuuskoulutusta ympäri Suomea. Puolustusvoimien kanssa MPK järjestää yhteistyössä sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta reserviläisille. Kurssit jakautuvat perus-, jatko ja erikoistason kursseihin. MPK:n järjestämästä koulutuksesta saa myös kertausharjoitusvuorokausia. Tarjontaa on monipuolisesti alkaen aina taistelijan perustaidoista kyberpuoleen ja erilaisiin maastotaitokoulutuksiin. Tarkemmin kursseihin voi perehtyä MPK:n koulutuskalenterissa, josta löytyy myös ilmoittaumisohjeet kursseille. https://koulutuskalenteri.mpk.fi/Koulutuskalenteri

3. Päivitä osaamisesi Puolustusvoimille

Varusmiespalvelusaikainen aselajikoulutus saattaa olla toissijainen taito työsi puolesta saamaasi koulutukseen ja kokemukseen verrattuna. Esimerkiksi erilaiset terveysalan ammattilaiset voidaan kiinnittää kriisiaikojan varten sairaaloille ja terveyskeskuksille resurssiksi. Sama pätee moniin muihinkin aloihin, esimerkiksi logistiikkaan, puolustusteollisuuteen tai vaikka kyberosaamiseen.

Mikäli koet, että oma ammattitaitosi puoltaa myös sodanajan tehtäväsi uudelleenjärjestelyä kannattaa olla yhteydessä omaan aluetoimistoosi ja kertoa omista vahvuuksistasi. Myös eri organisaatiot voivat pyytää vapauttamaan reserviläisiä Puolustusvoimien tehtävistä, mikäli reserviläisen osaamisen säilyttäminen työnantajan organisaatiossa palvelee yhteiskunnan toimintojen turvaamista. Puolustusvoimat tekee päätökset reserviläisten sijoittamisesta oman harkintansa mukaan. Aluetoimistot yhteystietoineen löydät täältä

Varmista myös, että yhteystietosi ovat ajan tasalla väestötietojärjestelmässä suomi.fi -palvelussa.

4. Laita kotivara kuntoon
Jo erilaiset myrskyt sähkökatkoineen ja korona-aika ovat osoittaneet, että kotivara on syytä olla kunnossa. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Tämä kattaa kaiken alkaen ruuasta, vedestä, lääkkeistä ja välttämättömistä tarvikkeista lähtien. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan. Erityisesti sähkölämmitykselle tulisi miettiä vaihtoehtoa mahdollisten poikkeusolojen varalle sekä varmistaa, että tietoyhteyksien mennessä poikki tietoa vallitsevasta tilanteesta saa esimerkiksi paristoilla toimivan radion kautta.

Olemalla varautunut olet myös helpommin avuksi yhteiskunnalle. Lisätietoa varautumisesta löydät Suomen pelastusalan keskusjärjestön ja Huoltovarmuuskeskuksen ylläpitämältä 72 tuntia -sivustolta

5. Tee sitoumus paikallisjoukkoihin
Puolustusvoimien alueelliset sodanajan joukot rekrytoivat jatkuvasti uusia sitoumusreserviläisiä. Niille reserviläisille, joilla on vahvaa paikallistuntemusta ja joiden tehtävät sen mahdollistavat, voidaan sijoittaa paikallisjoukkoihin, esimerkiksi osaksi maakuntakomppaniaa.

Varusmiespalveluksessa saatu sodanajan sijoitus palvelee sekä Puolustusvoimia, että reserviläistä erityisesti ensimmäiset viisi vuotta reservissä. Tämän jälkeen nuorempi reserviläispolvi lähtökohtaisesti korvaa vanhemman. Kaikille Puolustusvoimien kouluttamille löytyy kyllä tehtävä, mutta mikäli haluaa harjoitella aktiivisesti erityisesti oman alueen puolustamista paikallisjoukkoihin tehty sitoumus takaa sekä motivoituneet harjoitusjoukot, että tasaisen tornipostin tipahtelun postiluukusta.

Paikallisjoukoista saat tietoa lähimmästä aluetoimistostasi sekä täältä.

6. Pidä huolta omasta jaksamisesta
Viimeisenä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä asiana, kannattaa muistaa pitää itsestään huolta.  Tämä koskee sekä fyysistä että henkistä puolta.

Fyysisesti hyväkuntoinen reserviläinen jaksaa toimia paremmin myös kriisitilanteessa ja on näin myös enemmän hyödyksi koko yhteiskunnalle. 

Sama pätee myös henkiseen puoleen. Jatkuvassa tietovirrassa on helppo pysyä huomaamattaan kiinni ja sillä tavalla kuormittua vaikka kriisialueen uutisista. Vaikka maailman uutiset huolettaisivat, kannattaa muistaa myös, että elämää on ruutujen ulkopuolella.

Sekä fyysisen että henkisen toimintakyvyn perusedellytys on riittävä lepo. Kannattaa siis pitää huoli riittävistä yöunista.