Lahti oli suomalaiseksi varuskuntakaupungiksi
poikkeuksellinen, koska varuskunnan muodosti vain yksi varsinainen kasarmialue,
Hennala. Niinpä Lahdessa tuli sota-aikana ahdasta, ja joukkoja sijoitettiin
ympäri Päijät-Hämettä, joten erilaisia tilapäisvaruskuntiakin seudulla on tarvittu.
Tunnetuin harjoitusalue on nykyisin Panssariprikaatin
käytössä oleva Hollolan Hälvälä. Valtio osti alueen yksityiseltä
maanomistajalta juuri ennen talvisotaa. Myöhemmin sinne rakennettiin keskusampumarata
tarkoitukseen myönnetyillä Veikkauksen tuotoilla. Myös Asikkalan Vesivehmaalla
on ollut varuskunnan harjoitusalueita.
Nuori
varuskuntakaupunki
Varuskunnan juuret juonsivat Venäjän vallan ajalta,
jolloin se kuului Helsinki–Pietari-radan suojaksi muodostettuun varuskuntien
ketjuun Tammisaaren, Riihimäen, Kouvolan ja Korian ohella.
Siinä missä Mikkeli oli leimallisesti
jalkaväkivaruskunta, on Lahti toiminut huolto- ja lääkintäkoulutuksen
tyyssijana. Jo 1700-luvun sotasuunnitelmissa silloista Lahden kylää kaavailtiin
armeijan huoltokeskukseksi.
Venäjän hallinnon lakkauttaessa Suomen oman sotaväen 1900-luvun
alussa alettiin suomalaisia joukkoja korvata venäläisillä. Tiilikasarmit
nousivat rakennusmaaksi hankituille Metsä-Hennalan tiluksille.
Valmista tuli ripeässä tahdissa. Ensimmäisen kasarmin
peruskivi muurattiin lokakuussa 1911 ja jo seuraavan vuoden elokuussa yksi
pataljoona saattoi muuttaa uuteen kasarmiin. Urakan päävaihe valmistui vuonna
1915 mutta töitä jatkettiin vielä, eikä alue ehtinyt aivan valmiiksi
venäläisten joukkojen poistuessa loppuvuodesta 1917.
Lahdessa oli enimmillään yli 8 000 venäläistä
sotilasta.
Punaiset
perustavat rykmentin
Kun nuori valtakunta jakautui alkuvuodesta 1918
punaiseen ja valkoiseen Suomeen, jäi Lahti punaisille. Nämä perustivat Lahden rykmentin,
joka taisteli laajahkolla vastuualueellaan huhtikuun lopulla osasto
Brandensteiniä vastaan. Hennalan herruus vaihtui ankarissa taisteluissa kolmeen
kertaan.
Taistelujen päätyttyä koottiin vangitut punaiset
läheisille Fellmanin pelloille. Sieltä heidät siirrettiin Hennalaan
perustettuun vankileiriin, jossa oli enimmillään yli 10 000 punavankia.
Tampereen
rykmentti Lahteen
Huhtikuussa 1918 hallituksen joukkoihin perustettu 5. Jalkaväkirykmentti
nimettiin välivaiheiden kautta Tampereen rykmentiksi. Se siirrettiin Haminasta
Lahteen vuosina 1920–1921. Rykmentillä oli edessään iso urakka, kun
vankileirinä toimineesta kasarmialueesta piti loihtia kelpo majoitus- ja
harjoituspaikka varusmiehille.
Tampereen rykmentti käytti varsin nykyaikaisia keinoja
yhteishengen luomiseen. Suomen puolustusvoimien ensimmäistä omaisten päivää
vietettiin Tampereen rykmentissä juhannuksena 1929. Silloin ilmestyi joukko-osastolehti
Tapparan ensimmäinen numero. Kotiutuville
varusmiehille annettiin emaloitu rykmentin rintamerkki. Sotilaskoti oli avattu kaupunkiin
jo kymmenisen vuotta aiemmin.
Sodan uhan tiivistyessä lokakuun alussa 1939 rykmentti
siirrettiin suojajoukoksi Karjalan kannakselle. Sodan jälkeen Lahteen sijoittuivat
muut joukot ja Tampereen rykmentti siirtyi osaksi sotaväkemme historiaa.
Lahti
huollon keskukseksi
Talvisodan liikekannallepanossa Lahteen perustettiin
Huoltokoulutuskeskus, johon liitettiin muiden muassa Lääkintäkoulutuskeskus
sekä Autokoulutuskeskus. Lahden seudulla toimi jatkosodan aikana monia
huoltomuodostelmia ja koulutusorganisaatioita, joille rakennettiin uusia
majoitus- ja varastotiloja.
Merkittävä varuskuntakaupunki Viipuri jäi talvisodan
rauhanteossa Neuvostoliitolle, joten siellä olleet joukot ja sotalaitokset piti
siirtää lännemmäksi. Lahteen tuli Viipurin sotilassairaala. Se toimi osana
8:tta Sotasairaalaa, jolla oli enimmillään noin 3 000 potilaspaikkaa yli kymmenessä
toimipisteessä. Sairaala jatkoi Lahdessa eri nimillä vuoteen 1994, viimeksi
Hämeen sotilassairaalana.
Jatkosodan aikana Lahdessa toimi Jalkaväen
koulutuskeskus 19, joka myöhemmin muuttui Kotijoukkojen
henkilötäydennyskeskukseksi. Sen sekä sairaaloiden kautta kulki kymmenien
tuhansien sotilaiden tie. Yksi Lahden potilaista oli tuleva kirjailijamestari,
silloinen alikersantti Kalle Päätalo.
Ilmatorjuntaa,
ratsumiehiä ja sotilassoittoa
Lahdessa säilyi monipuolinen huoltokoulutus myös sotien
jälkeen, mutta ensimmäiset sodasta palanneet joukot olivat kaksi it-patteristoa.
Monen nimiset kokoonpanot ehtivät kouluttaa ilmatorjuntamiehiä Lahdessa, viimeisimpänä
Salpausselän ilmatorjuntapatteristo, joka siirtyi Kouvolaan vuonna 1968.
Lahti vastaanotti myös sodasta palaavan
Jääkäripataljoona 3:n, joka sai toimia siellä vajaan vuosikymmenen ennen
lakkauttamistaan. Ratsuväen punaiset housut toivat väriä kaupungin katukuvaan
jo ennen jääkäreitä. Ratsumiehet siirtyivät pian käyttämään kulkupelinä
polkupyöriä hevosten sijaan ja vähän yli kymmenen vuotta sodan jälkeen Hämeen
ratsurykmentti muuttui Hämeen ratsujääkäripataljoonaksi.
Sotilasmusiikkikin kuului Lahden sotilaalliseen
identiteettiin jo venäläiskaudelta alkaen. Oman soittokunnan tultua
lakkautetuksi sotilasmusiikin perinteitä jatkoi vuonna 1987 Helsingistä
siirtynyt Sotilasmusiikkikoulu. Varusmiessoittokunta saapui hieman myöhemmin
Haminasta ja jatkoi Hämeen rykmentin lakkauttamisen myötä Parolannummelle,
jolloin myös Sotilasmusiikkikoulun toimita loppui.
Huolto-,
lääkintä- ja autokoulutusta
Huoltokoulutuskeskus perustettiin Lahteen uudelleen
vuonna 1968 yhdistämällä Helsingistä siirtyneet Huoltokoulu ja Moottorikoulu
sekä Lahdessa pitkään toiminut Lääkintäkoulu, jossa saivat oppinsa jo
jatkosodan aikana niin lääkintämiehet kuin lääkintäupseeritkin. Kokkolasta
siirtynyt Asekoulu yhdistettiin Moottorikoulun kanssa Tekniseksi
koulutuskeskukseksi vuonna 1996.
Huoltokoulutuskeskuksen tie itsenäisenä
joukko-osastona päättyi vuoden 1985 lopussa, jolloin siitä tuli Hämeen rykmentin
joukkoyksikkö.
Vuonna 1976 perustettiin Lääkintäkouluun RUK:n lääkintähuoltolinja.
Ennen tätä Haminasta erikoisupseerikokelaina tulleita lääketieteen
kandidaatteja ja valmiita lääkäreitä koulutettiin lääkintäupseerikurssilla
sodan ajan tehtäviin. Lääkintäkoulu yhdistettiin vuonna 2006 perustettuun
Sotilaslääketieteen keskukseen.
Urheilukoulu aloitti vuonna 1979 osana Hämeen ratsujääkäripataljoonaa
mutta irrotettiin myöhemmin Hämeen rykmentin joukkoyksiköksi. Urheilukoulu oli
sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä. Suomen puolustusvoimien ensimmäiset naisalokkaat
astuivat palvelukseen Urheilukoulussa 15.10.1995.
Entä
nyt?
Vuonna 1986 Lahdessa toimineet joukot yhdistettiin Hämeen
rykmentiksi, joka lakkautettiin vuoden 2014 lopulla. Silloin sotilaat poistuivat
Hennalasta.
Rakennuskanta on myyty lähinnä yksityisille
toimijoille. Entisen varuskunnan alueella toimii päiväkoti, ja entinen
upseerikerho on muuttunut tilausravintolaksi. Muonituskeskus saneerattiin
Hämeen poliisilaitoksen toimitiloiksi. Alueella on toiminut myös
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.
Museovirasto on määritellyt Hennalan kasarmialueen
valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Sotaväestä
ja erityisesti Lahden huollollisesta historiasta muistuttaa yhä yhdessä
punatiilikasarmissa toimiva Sotilaslääketieteen museo.
Lähteitä:
Markku
Palokangas (toim.): Puolustusvoimat Entiset joukko-osastot 1945–2005 (2013)
Marko
Palokangas (toim.): Puolustusvoimat Joukko-osastoperinteet (2008)
J.
Savilahti: Lahti varuskuntakaupunkina (Kylkirauta 1/1955)
Seppo
Toivonen: Sodat ja sotilaat Lahdessa – Hennalassa kuultua ja nähtyä (2009)
Tampereen
rykmentti 1918–1938 (1938)
