Vapaaehtoinen maanpuolustus on elänyt vuoden 2020 jälkeen lähes jatkuvassa muutoksen tilassa. Vasta nyt voidaan ulosmitata täysimääräisesti vuoden 2020 lakiuudistuksen tuloksia sekä tehtyjä parannuksia erityisesti ampumatoimintaan. Tällä hetkellä vakiinnutetaan MPK:n toimintaa Puolustusvoimien reservin koulutuksen tukena ja parannetaan edelleen MPK:n koulutusedellytyksiä joukko-osastoissa. Puolustusvoimien henkilökunnan sisäänajo MPK:n nykyisiin tehtäviin on edelleen käynnissä. Lisääntyneet kertausharjoitukset ovat osoittaneet, että Puolustusvoimat tarvitsee MPK:n reserviläiskouluttajia harjoitusten toteuttamisessa. Kertausharjoitukset ovat osoittaneet erityisesti Puolustusvoimien nuorimmille kouluttajille MPK:n osaamisen ja kyvykkyyden.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen lainsäädäntöä on tarpeen edelleen kehittää. Vuosien 2020 ja 2022 uudistukset ovat vieneet toimintaa oikeaan suuntaan, mutta vielä on parannettavaa. Tavoitetilassa vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa tulisi kyetä harjoittelemaan samoin asein ja menetelmin kuin Puolustusvoimien harjoituksissa. Pääosin näin onkin. Tulevat asehankinnat niin MPK:ssa kuin Puolustusvoimissa edesauttavat osaltaan tavoitetta. Seuraavassa lainsäädännön tarkistuksessa tulisi pureutua nykyisiin koulutusrajoitteisiin. Keskeiset kysymykset ovat, voisiko MPK antaa sotilaallista koulutusta nykyisen sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sijaan ja voisiko MPK kouluttaa sodan ajan joukkoja nykyisen yksilökoulutuksen sijaan.
Kokonaisuutta tulee tarkastella reservin koulutuksen kokonaisuuden näkökulmasta. On löydettävä tarkoituksenmukaisin ja kustannustehokkain tapa järjestää reservin koulutus. Samalla on huomioitava, että emme vielä tiedä kaikkia Nato-jäsenyyden edellyttämiä vaatimuksia reservin koulutukseen. Sotilaallisen suorituskyvyn näkökulmasta MPK:lla olisi nykyistä enemmän annettavaa. Paikallispuolustuksen kokonaisuudessa MPK:lla voisi olla vastuu tiettyjen joukkojen täydennyskoulutuksesta. Paikallisjoukoissa on tähän liittyen lukuisia mahdollisuuksia paikallispataljoonien esikunnista tarkka-ampujaryhmiin. MPK:n koulutusvastuun ulottaminen pataljoona – patteristo tasolle saakka mahdollistasi myös reserviläisten koulutuspolkujen rakentamisen entistä paremmin.
Kaiken ytimessä on suomalaisen reserviläisen maanpuolustustahto ja halu osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Tulevissa ratkaisuissa tätä ydintä ei saa hukata. Tärkeintä on mahdollistaa reserviläisten, naisten ja nuorten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan. Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen välinen kehittyvä operatiivinen kumppanuus, jota maanpuolustusjärjestöjen toiminta tukee, vastaa tähän tarpeeseen. Vapaaehtoinen maanpuolustus toimii Suomessa tällä hetkellä erinomaisesti.
Seuraavaa askelta aloitetaan suunnittelemaan tulevana syksynä, jolloin käynnistetään Puolustusministeriön johtama laajapohjainen selvitystyö vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseksi. Työssä huomioidaan tulevan hallitusohjelman linjaukset. Vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella tulee joka tapauksessa olemaan keskeinen merkitys Suomen puolustuksessa nyt ja tulevaisuudessa.
Kadettikoulun johtaja
Eversti Jukka Nurmi
Kirjoittaja toimi toukokuun loppuun asti vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajana.
