• Uutiset

”Kansallinen poikkeus mahdollinen”

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) uskoo Suomen olevan mahdollista saada niin sanottu kansallinen poikkeus kiistellyssä asedirektiiviasiassa.

Tiina Takala

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan asedirektiivikiistassa on tärkeintä säilyttää vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset.

Puolustusministeri Jussi
Niinistö
(ps.) uskoo Suomen olevan mahdollista saada niin sanottu
kansallinen poikkeus kiistellyssä asedirektiiviasiassa. Loppuvuodesta
tapahtuneiden Pariisin terrori-iskujen myötä EU:n komissio julkaisi
asedirektiiviehdotuksen, joka toteutuessaan hankaloittaisi paljon
reserviläistoimintaa.

Direktiivi rajoittaisi itselataavien aseiden saatavuutta. Rynnäkkökivääreitä
ja konepistooleja muistuttavat itselataavat aseet siirrettäisiin nykyisen
tuliasedirektiivin A-luokkaan, mikä tarkoittaisi, etteivät yksityishenkilöt
käytännössä saisi niihin enää lupia.

Niinistön arvion mukaan juuri vapaaehtoisen maanpuolustuksen
tärkeys Suomen puolustusratkaisussa on asia, joka voi kääntää päätöksen
Suomelle edulliseksi.

– Vaikuttamisemme keihäänkärki on ollut vapaaehtoisen
maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaaminen. Kansallisen poikkeuksen
saaminen nimenomaisesti sen perusteella näyttäisi tällä hetkellä mahdolliselta.
Sen eteen on kuitenkin tehty paljon työtä ja vaikuttamista on tehtävä prosessin
loppuun asti, Niinistö toteaa.

 

Monia intressejä

Suomessa direktiivin ongelmallisuus on tiedostettu hyvin ja
suurin osa päättäjistä vastustaa direktiiviesitystä sen nykymuodossa.  Niinistön mukaan direktiivimuutoksia
käsitellään parhaillaan Euroopan parlamentissa sekä suurlähettiläsvetoisessa
Pysyvien edustajien komiteassa (Coreper), jonka tehtävä on valmistella EU:n
neuvoston työtä. Viimeiset neuvottelut direktiivistä EU:n komission, neuvoston
ja parlamentin välillä tullaan käymään kesällä. Mahdollisesta toimeenpanoajasta
Niinistö ei halua kommentoida, koska se puoli asiasta kuuluu sisäministeriön
toimialaan.

– Suomi on johdonmukaisesti viestittänyt koko prosessin ajan
niin EU:n komissiolle, neuvostolle kuin parlamentille, että emme hyväksy
asedirektiiviin mitään sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat haitallisesti
vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiin ja reserviläisten
koulutukseen.

Vaikka Suomen puolustusratkaisu on EU-tasolla
poikkeuksellinen, Niinistön mukaan Suomi ei ole yksin asiansa kanssa.

– Vapaaehtoisen maanpuolustuksen lisäksi olemme muiden
samanmielisten EU:n jäsenmaiden kanssa tuoneet voimakkaasti esille alkuperäisen
direktiivimuutosesityksen negatiiviset vaikutukset niin ampumaharrastukseen,
asekeräilyyn kuin metsästykseen.

Myös monilla muilla mailla on omia kansallisia intressejä
ajettavanaan, eikä direktiivimuutosten läpimeno alkuperäisessä komission
ehdottamassa muodossa ole mikään läpihuutojuttu.

 

Asia pysyy esillä

Asedirektiivillä halutaan suitsia laittomien aseiden
saatavuutta. Puolustusministeri pitää Suomen aselupalainsäädäntöä jo nyt varsin
tiukkana. Hänen mukaansa monella muulla EU-maalla on vielä paljon matkaa Suomen
tasolle. Itse direktiivin kykyyn hillitä laitonta asekauppaa Niinistö suhtautuu
skeptisesti.

– Ikävä kyllä epäilen varsin vahvasti, että
direktiivimuutoksella olisi suuriakaan vaikutuksia siihen, miten terroristit
aseita tarvitessaan hankkivat, koska paljonhan laittomia aseita maailmalla
liikkuu muun muassa Jugoslavian hajoamissotien seurauksena, Niinistö toteaa.

Niinistö on myös itse ollut aktiivinen EU-päättäjien
suuntaan. Helmikuun lopulla hän kävi yhdessä sisäministeri Petteri Orvon (kok.) kanssa Brysselissä asedirektiivin tiimoilta.

– Tapasimme sisäministeri Orvon kanssa EU-parlamentin
asedirektiivistä vastaavan raportöörin, Vicky
Fordin
. Toimme painokkaasti esille Suomen näkemykset, joille saimme varsin
hyvin ymmärrystä.

Asedirektiivit, ja aselait yleisestikin, ovat asioita, jotka
herättävät vahvoja tuntemuksia kumpaankin suuntaan. Muun muassa Suomen omia
europarlamentaarikkoja on lähestytty useilla täysin painokelvottomilla
viesteillä. Niinistön mukaan asialliselle palautteelle on aina paikkansa, mutta
harkitsematon räyhääminen kääntyy helposti omaa asiaa vastaan.

– Asiallista palautetta suomalaiset
ovatkin kiitettävästi erilaisille kotimaisille ja EU:n valmistelutahoille
antaneet. Oli sitten mikä asia tahansa kyseessä, niin asiattomalla palautteella
on yleensä se ominaisuus, että se voi helposti kääntyä omia tavoitteita
vastaan. Tällaista viestiä on jo puolustusministeriöön saapunut Euroopasta.

Intohimojen lisäksi asedirektiiviin liittyy myös paljon
puhtaasti täysin virheellisiäkin käsityksiä. Puolustusministeri ihmettelee Helsingin Sanomien taannoista pääkirjoitusta, jonka mukaan lobbausta olisi tehty
ensisijaisesti metsästyksen puolesta.

–  En tiedä,
mistä tällainen käsitys oli syntynyt. Ensisijainen tavoitteemme on koko ajan
ollut vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaaminen ja sen
lisäksi sitten ampumaharrastuksen, asekeräilyn ja metsästyksen.