Miehittämättömät, kauko-ohjattavat panssarivaunut voivat kuulostaa futuristisilta, mutta Neuvostoliitolla oli jo talvisodassa käytössään sellaisia. Niitä ei ollut paljon, ja niiden käyttö sodassa jäi vähäiseksi, mutta ne ehtivät saada tulikasteensa Suomea vastaan käydyissä taisteluissa.
Miehittämättömät, kevyet TT-26-teletankit toimivat kauko-ohjauksella toisesta miehitetystä T-26-tankista. Kauko-ohjauksen kantomatka oli enintään noin 1 500 metriä. Vaunujen ajauduttua tarpeeksi kauas toisistaan teletankki pysähtyi itsestään, mutta moottori jäi tyhjäkäynnille.
Tankkia ohjattiin nappuloita painelemalla. Samoin käytettiin sen aseistusta, konekivääriä tai liekinheitintä. Käytöstä teki hankalaa muun muassa se, että kauko-ohjattava tankki ei tuottanut ääntä ohjaajalleen, joka saattoi olla satojen metrien päässä. Myöskään talvisodan lumiset olosuhteet eivät helpottaneet ohjausta.
Käytettiin Summan taistelussa
Teletankkeja valmistettiin 1930-luvulta alkaen vuoteen 1940 asti. Niiden tarkoituksena oli vähentää Neuvostoliiton miehistötappioita tilanteessa, jossa hyökkäys eteni hitaasti.
Teletankkien saavutuksista taisteluissa on heikosti tietoa saatavilla, mutta ilmeisesti ne saivat aiheutettua jonkin verran tappioita suomalaisille. Niitä käytettiin ainakin Summan taistelussa, jonka lopussa Suomen joukot joutuivat vetäytymään. Teletankkien suurimmaksi pelotteeksi osoittautui liekkien levittäminen ilman, että kuski joutui lähikontaktiin vastapuolen kanssa.
Talvisota jäi kuitenkin ainoaksi ajanjaksoksi, jolloin TT-26-teletankkeja käytettiin, sillä niistä ei olisi ollut vastusta raskaampia saksalaisia panssarivaunuja vastaan. Neuvostoliitto ei myöskään käyttänyt niitä enää jatkosodassa suomalaisia vastaan. Sen lisäksi, että teletankki oli epäkäytännöllinen, suomalaisten panssarintorjunta-aseet purivat siihen hyvin.
Kuvamateriaalia teletankeista on säilynyt heikosti. Varsinaisia panssaritaisteluitakin talvisodassa käytiin vain yksi, josta kerroimme viime viikolla tässä artikkelissa.
Miehittämättömät ajoneuvot yleistyvät
Alkukantaisten, sensorittomien teletankkien voidaan sanoa olleen maailman ensimmäisiä langattomia aseistettuja robotteja, joita käytettiin taistelussa. Toimintaperiaate oli reilusti aikaansa edellä.
Miehittämättömät alukset niin maassa, merellä kuin ilmassa ovat yleistymässä sotateollisuudessa. Venäjä on viime vuosina kehittänyt useampiakin miehittämättömiä ajoneuvoja. Kauko-ohjattava, teloilla kulkeva Uran-9-taisteluajoneuvo on ollut käytössä Syyrian sodassa. Se on varustettu 30 mm konetykillä, 7.62 mm konekiväärillä sekä panssarintorjuntaohjuksilla tai raketinheittimillä. Kuten TT-26 talvisodassa, myös Uran-9 on varustettu liekinheittimellä.
Venäjä tarjoaa ajoneuvoa myös kansainvälisille markkinoille.
Uran-9 ei raporttien mukaan ole toiminut ongelmitta. Popular Mechanics -aikakauslehti kertoo ajoneuvon kadottaneen vuonna 2018 taistelukentällä useita kertoja yhteytensä ohjaajaan.
Vaikka talvisodan teletankkien tulikasteesta on yli 80 vuotta aikaa, on miehittämättömien panssarivaunujen kehitystyö kuitenkin vasta alussa. Myös Yhdysvallat, Kiina ja moni muu maa kehittävät ”robottiaseita”, ja tulevaisuuden taistelukentillä nähtäneen yhä enemmän miehittämättömiä ajoneuvoja ja aluksia.
Lähteitä: Louis A. Del Monte – Genius Weapons – Artificial Intelligence, Autonomous Weaponry, and the Future of Warfare
Popular Science – Tale of the Teletank: The Brief Rise and Long Fall of Russia’s Military Robots
Popular Mechanics – Russia’s Tank Drone Performed Poorly in Syria
Lue myös:
16.01.2020 Turkille käyttöön konekivääreillä varustettuja droneja
