• Historia

Kenraali Aimo Pajunen hankki Puolustusvoimille rahoitusta ja yhteiskuntasuhteita

Tuore elämäkerta valottaa poikkeuksellista sotilasuraa.

Seppo Simola

Historioitsija, FT Henrik Talan uusin teos on elämäkerta poikkeuksellisen uran tehneestä kenraali Aimo Pajusesta.

Aimo Pajunen (1931—2013) oli monella tapaa erikoinen kenraali. Hän palveli vain lyhyitä aikoja kentällä suunnaten osaamisensa resurssien hankintaan Puolustusvoimille poliitikkojen kautta. Pisimpään Pajunen palveli puolustusministeriön kansliapäällikkönä eli ministeriön korkeimpana virkamiehenä. Elämäkertaa tästä täydeksi kenraaliksi kohonneesta vaikuttajasta ei kuitenkaan ollut.

– Rauhan ajan kenraaleista tehdään elämäkertoja yleensä vain, jos he ovat palvelleet puolustusvoimain komentajana, taustoittaa historioitsija, FT Henrik Tala, jonka käsialaa tuore elämäkerta on.

Talan tukena tutkimus- ja kirjoitustyössä oli Aimos vänner -niminen herrasmiesryhmä, joka koostuu Pajusen vaikutusvaltaisista ystävistä sekä virkauran että siviilielämän puolelta.

– Ryhmän jäsenet kutsuivat minut elämäkerturiksi, koska heidän mielestään Pajunen ei saanut merkityksensä mukaista roolia esimerkiksi puolustusministeriön historiikissa.

Kenraali oli epäsotilaalliseksikin koettu varsin originelli persoona. Sotilasuralle ilmeisesti kannusti upseeri-isän esimerkki. Lapsena koetut sotavuodetkin ehkä vaikuttivat uravalintaan.

– Seremoniallisesta isänmaallisuudesta hän ei niinkään piitannut mutta piti isänmaan asiaa tärkeänä.

Vaikuttajan uran alkuvaiheen tärkein aikaansaannos olivat parlamentaariset puolustuskomiteat. Tavoitteena oli sitoa kaikki eduskuntapuolueet äärivasemmistoa myöden yli vaalikausien yltävään Puolustusvoimien rahoitukseen.

– Pajunen vaikutti keskeisesti taustalla perustettaessa ensimmäistä parlamentaarista puolustuskomiteaa vuonna 1970, kiteyttää Tala.

Kielitaitoinen ja sosiaalisesti lahjakas upseeri oli myös tehokas kansainvälinen verkostoituja. Hän näki tärkeäksi avata Suomelle yhteyksiä erityisesti USA:han YYA-Suomesta käsin.

– Keskeinen kanava oli USA:n entinen apulaispuolustusministeri Paul Nitze, joka oli ollut jo 30 vuoden ajan vaikutusvaltaisimpia Neuvostoliiton politiikan tuntijoita maassaan.

Pajunen tutustui Nitzeen SALT-neuvottelujen aikana 1970-luvun alussa. Myöhemmin he lomailivat puolisoineen esimerkiksi Saimaalla veneillen. 

– Sotilas osasi toimia niin sanoakseni tutkakatveessa. Hän toimi ja vaikutti, mutta ei pitänyt meteliä aikaansaannoksistaan.

Suorien yhteyksien luominen amerikkalaisvirkamiehiin ja Suomen hivuttaminen länteen oli uhkarohkea pyrkimys 1970-luvulla, jolloin suomalaispoliitikkojen tärkein uskonkappale oli YYA-sopimus. Mahtoiko Pajunen toimia presidentti Urho Kekkosen tietämättä, tieten vai suoranaisesta toimeksiannosta?

– Toimeksiantoa ei voi sanoa olleen, sitä Kekkonen ei olisi tehnyt. Todennäköisesti hän kuitenkin oli jollakin tasolla perillä Pajusen toimista.

Kenraaliluutnantti Pajunen vaikutti puolustusministeriön kansliapäällikkönä, kun tuli aika pohtia korvaajaa vanheneville MiG:eille ja Drakeneille. Tuolloin 1990-luvun alun lama oli ovella, ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen varoitti aikaikkunan sulkeutuvan pian.

– Pajusen suhteet sekä Yhdysvaltoihin että kotimaiseen teollisuuteen olivat kombinaatio, jolla saatiin aluksi hinnan takia sivuutettujen Hornetien hinta alas ja mittavat vastakaupat kotimaiselle teollisuudelle.

Puolustusvoimien ylin johto oli aluksi huolissaan ja vastahankainen, koska Maavoimien rahoituksen pelättiin ehtyvän Hornet-kauppaan. Avuksi tuli onnenkantamoinen DDR:n romahduksen myötä. Pajusella oli näppinsä siinäkin pelissä, jolla Suomeen hankittiin lähes muodolliseen hintaan ennennäkemätön määrä aseita, ampumatarvikkeita ja kalustoa. Niillä saatiin esimerkiksi kaivattu täydennys sodan ajan panssariprikaatien kalustoon.

Henrik Tala

  • Ammatti: FT, historioitsija
  • Syntymävuosi: 1974
  • Syntymäkotikunta: Helsinki
  • Sotilasarvo: Kersantti (res.)
  • Asuinpaikka: Helsinki
  • Uusin kirja: Aimo Pajunen – Kylmän sodan kenraali