Joonas Sergin on
yksi niitä reserviläisistä, jotka ovat varusmiespalveluksensa jälkeen
osallistuneet kriisinhallintatehtäviin maailmalla. Serginin tapauksessa
ensimmäinen kierto oli Afganistanissa ja toinen Malissa. Ajatus
kriisinhallintatehtäviin osallistumisesta syttyi jo aikaisessa vaiheessa.
– Osallistuin MPK:n lukiolaisten turvakurssille, josta
innostus lähti. Kurssin yksi kouluttajista oli juuri palannut Kosovosta. Siitä
oikeastaan innostuin hakemaan varusmiespalvelukseen Suomen kansainvälisiin
valmiusjoukkoihin ja sitä kautta aikanaan kriisinhallintatehtäviin, Sergin
sanoo.
MPK on kierrättänyt vuoden alusta alkaen kriisinhallintaveteraaneja
eri varuskunnissa. He esittelevät varusmiehille kriisinhallintaan liittyviä
aiheita kuten tehtäväkohteita ja hakeutumisprosessia. Varusmiehiä
askarruttaville kysymyksille varataan runsaasti aikaa.
– Kerromme kriisinhallinnasta rehellisesti, omiin
kokemuksiin perustuen ja virastokieltä välttäen. Useimmat kysymykset liittyvät
kriisinhallintatehtävien arkeen, mitä tehtävät käytännössä pitävät sisällään ja
minkälaisia muistoja meillä on, Sergin sanoo.
Sergin on osallistunut MPK:n koulutuksiin aktiivisesti ennen
ja jälkeen kriisinhallintatehtävien. Koulutukset syvensivät osaamista, joka
kantoi hedelmää ulkomaan komennuksilla.
– Olen saanut paljon kavereita ja oppinut sekä itsestäni
että muista ihmisistä paljon. Reserviläisten johtamisessa tarvitsee kokemusta. Aina
käytännön hierarkia ei ole samanlaista reserviläisten kuin varusmiesten kanssa,
vaikka käskyvaltaa onkin. Siinä tarvitaan kokemusta ja pelisilmää, Sergin
tiivistää.
Kokemuksen kautta
kouluttamaan
Kriisinhallintaveteraaneille ja heidän opeilleen on tarvetta
myös komennukselta palaamisen jälkeen. Paikallispataljoonissa ja MPK:n riveissä
on tarvetta kokeneille osaajille, jotka pystyvät kouluttamaan muita
reserviläisiä. Kriisinhallintakokemus antaa uusia näkökulmia kouluttamiseen.
Paikan päällä asioita näkee uudessa valossa – tapoja tehdä
asioita on monia. Esimerkiksi varusteiden käyttämisestä löytää uusia puolia,
joita ei välttämättä normaaleissa koulutusolosuhteissa tule esiin. Kohdemaissa
usein myös ilmasto poikkeaa selkeästi kotimaan yhdeksän kuukauden nietoksista
ja kolmen kuukauden tasaisista sateista.
Kaksi kriisinhallintarotaatiota ovat tuoneet paljon
kokemusta ja vankkaa tekemisen taitoa Serginille. Toimiessaan vapaaehtoisena
kouluttajana hän ei kuitenkaan koe oleelliseksi nostaa esiin
kriisinhallintakokemustaan koulutettaville.
– Luotettavuuden pitää tulla omasta tekemisestä, eikä
pelkästään siitä, että on ollut kriisinhallintatehtävissä, Sergin toteaa.
Aktiivisuus palkitsee
Kriisinhallintatehtävät tarjoavat ainutlaatuisia kokemuksia,
joita muualta ei saa. Monet tehtävissä palvelleet hakeutuvatkin jossain
vaiheessa uudelleen tehtäviin. MPK:n toimintaan osallistuminen on tehokkaimpia
tapoja pitää vaadittavat luvat voimassa, mikä helpottaa uusiin tehtäviin
hakeutuessa.
Serginin terveiset kriisinhallintaveteraaneille ja
tulevaisuudessa kriisinhallintatehtäviin osallistuville ovat selkeät.
– Teette tärkeää työtä. Tehtäviin kannatta lähteä, jos
elämäntilanne antaa periksi. Sellaisia veljiä ja sisaria ette muualta saa.
Erityisesti naisia kaivataan tehtäviin lisää!
Artikkeli on julkaistu myös Reserviläisen numerossa 3/2018.
