Kyberpuolustus ja -turvallisuus ovat käsitteitä, jotka koskevat yhteiskunnan toimijoita eri tavoin riippuen esimerkiksi siitä, millä alalla toimitaan. Kyberturvallisuuden professori Kimmo Halusen työssä tämä tulee hyvin esille, sillä Oulun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteisprofessuurinsa vuoksi hän opettaa teekkareille ja sotilaille kyberasioita eri näkökulmista. Ylipäätään kyberpuolustus tarkoittaa myös eri maiden puolustusvoimien näkökulmasta sekä niin sanottuja siistejä sisähommia että aivan eturintaman tuntumassa työskentelyä, sen on Ukrainan sotakin osoittanut.
– Kybersodankäynti ei ole aina vain etäältä tehtyä, vaan siihen liittyy myös esimerkiksi sodankäynnin välineiden kuten dronejen teknisyyden vuoksi se, miten työ siirtyy lähemmäs etulinjaa. Tämä täytyy armeijoiden ottaa huomioon moderniin sodankäyntiin varautumisessa, Halunen sanoo.
Jos vihollisen kalustoa päätyy sodassa toisen osapuolen haltuun, on tärkeää löytyä osaajia, jotka pystyvät poimimaan laitteista niiden sisältämiä tietoja. Kuten monella muullakin osa-alueella, reservistä löytyy monia osaajia, jotka ovat kouluttautuneet varusmiespalveluksen jälkeen aloille, joilta valmistuneina heistä voi olla hyötyä kybersodankäynnissä.
– Kun Suomen puolustus perustuu reserviin, pitää pystyä kyberpuolustuksen näkökulmasta hyödyntämään sitäkin porukkaa, joka käy armeijan ihan muualla kuin kybervarusmiehinä. Näinhän se on esimerkiksi lääkäreilläkin. Pitää pystyä tunnistamaan ja löytämään niitä osaajia ja saada heitä Puolustusvoimienkin käyttöön poikkeusoloissa. Toisaalta se on haaste, että heitä tarvitaan myös siviilipuolella.
Halunen sanoo, ettei yhteiskunnan kannalta toivottu tilanne ole ottaa kaikkia kyberosaajia edes poikkeusoloissa Puolustusvoimien käyttöön. Ukrainassakin kyberhyökkäykset ovat usein suuntautuneet siviili- tai viranomaispuolelle.
– Puolustusvoimien mandaatti on puolustaa nimenomaan omia verkkojaan, ja kyllähän yhteiskunnan pitää tehdä laajemmin asioita ja kyetä suojaamaan koko infrastruktuuri. Puolustusvoimat ei voi suojata jokaisen yrityksen ja kodin verkkoa, mutta näidenkin pitää olla suojattuja joillain tapaa. On tärkeää, että osaajia ICT-alalle koulutetaan eri kouluista ja joka tasolle pystytään opettamaan relevantit kyberturvallisuuden asiat. Ympäristö muuttuu koko ajan ja uutta pitää oppia jatkuvasti.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan, josta puhutaan Ukrainan sotana, alkoi alkuvuodesta 2022, mutta kyberpuolella Ukrainan puolustusta oli testattu jo ennen kuin panssarivaunut lähtivät liikkeelle. Venäjän vallattua Krimin vuonna 2014 Ukrainaa on koeteltu monella tapaa. Halunen arvioi Ukrainan pärjänneen myös kyberpuolella, kuten muutenkin, hyvin sodassa Venäjää vastaan.
– Monet ehkä odottivatkin nopeaa sotilaallista voittoa Venäjälle, mitä ei ole tullut. Kyberpuolella voi todeta, että koska sitä toimintaa on ollut Krimin valtauksen jälkeen ja ehkä vähän ennenkin sitä, Ukrainalla oli hyvät kyvyt vastata siihen (vuoden 2022 hyökkäyksen aikaan). Paljon oli kyberhyökkäyksiä sodan alkuvaiheessa ja paljon saatiin torjuttua, Halunen sanoo.
Suomen Nato-jäsenyys vahvistettiin tänä vuonna, mutta kyberpuolella Halunen ei usko jäsenyyden vaikuttavan Suomen puolustukseen aivan yhtä vahvasti kuin perinteisemmillä puolustuksen haaroilla. Suomi on pitkään tehnyt yhteistyötä Nato-maiden kanssa ja kyberpuolustukseen liittyvät asiat ovat osittain myös niin tarkoin varjeltuja, ettei kaikki Halusen mukaan voikaan olla yhteistä edes liittolaisten kanssa.
– Kybertoimiin liittyy tietty salamyhkäisyys. Jos tieto joistain kyvykkyyksistä leviää liian laajalle, ne menetetään. Tiedonjaossa ja yhteisessä tekemisessä on haasteitakin. Perinteisen sodankäynnin osalta vastuualueet ovat helpommin määriteltävissä kuin kyberturvallisuuden. Myös esimerkiksi panssarikaluston lukumäärän ilmoittaminen on aika eri asia kuin kyberpuolustukseen liittyvistä asioista kertominen.
Maanpuolustuskorkeakoulun ja Oulun yliopiston etäisyys toisistaan on fyysisesti yli 600 kilometriä. Halunen tekee töistään noin puolet toiselle koululle ja puolet toiselle. Hän asuu Oulussa mutta käy välillä myös Helsingin Santahaminassa töissä. Etätyö ja nykyaikaiset työskentelytavat tietenkin mahdollistavat sen, että töitä voi tehdä monessa paikassa. Yhteisprofessuurin luoman vaihtelun työnkuvaan Halunen on kokenut mielekkääksi.
– Kouluilla on aika erilainen yleisö, ja se pitää oman mielen virkeänä.
Oulun yliopistolla on viime aikoina satsattu siihen, että kyberalan osaajia saataisiin koulutettua entistä enemmän. Heitä ei ole työelämässä liikaa, ja internet on kuitenkin vuosi vuodelta keskeisemmässä roolissa ihmisten arjessa aikana, jolloin melkein kaikki kodin laitteetkin voidaan kytkeä verkkoon.
– Joka tasolla tarvitaan satsauksia vauvasta vaariin, että pärjätään arjessa ja poikkeustiloissakin digitaalisessa maailmassa.
Kuka?
Kimmo Halunen
Ikä: 42
Asuinpaikka: Oulu
Ammatti: Kyberturvallisuuden professori
Perhe: vaimo ja kolme lasta
Harrastukset: lukeminen, lentopallo, kitaran soittaminen ja kalastus
