Artikkelin pääkuvassa näkyvän Pohjanmaa-luokan korvetin keulassa on 57 mm Bofors -tykin torni ja pystysuoraan laukaistavien ESSM-ilmatorjuntaohjusten VLS-siilot. Komentosillan katolla näkyy toinen kahdesta CEROS-maalinosoitusjärjestelmästä (toinen takana). Pyramidimainen rakennelma on Saab Integrated Lightweight -masto, johon tutkan tasoantennit on upotettu. Sivusuuntaan laukaistavat Gabriel-pintatorjuntaohjukset ovat syvennyksessä heti maston takana. Aluksen etu- ja takaosissa on yhteensä neljä MASS-harhamaaliheitintä. Takana on helikopterikansi. Sen hangaarin katolla näkyy kaksi etäohjattavaa RWS-asejärjestelmää. Miinakansi on helikopterien laskeutumispaikan alapuolella. Torpedot laukaistaan sen sivuilla olevista luukuista. Suuren kylkiluukun takana piilee apuvene.
Merkittävä virstanpylväs Laivue 2020 -hankkeessa saavutettiin 2022 helmikuussa, kun Raumalla muurattiin tulevien Pohjanmaa-luokan korvettien tuotantoon tarkoitetun massiivisen hallin peruskivi. Tilassa pystytään rakentamaan kahta alusta rinnakkain.
Laivue 2020 -hanke käynnistyi jo vuonna 2008 laajojen teknisten selvitysten myötä. Tarkoituksena oli korvata kaksi käytöstä poistettavaa Hämeenmaa-luokan miinalaivaa sekä neljä Rauma-luokan ohjusvenettä. Jo aiemmin on myyty miinalaiva Pohjanmaa. Neljälle uudelle korvetille tulee siten keskeinen vastuu meripuolustuksemme tulevaisuudesta seitsemän aluksen korvaajina.
Pohjanmaat voivat vaikuttaa pinta- ja ilmamaaleihin sekä vedenalaisiin kohteisiin. Lisäksi ne voivat laskea miinoja. Kyseessä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen alustyyppi, koska sillä on kyky toimia myös talvisissa olosuhteissa.
Koronapandemia sekä aluksen suunnittelun vaativuus ovat hidastaneet hankkeen etenemistä. Vaikka nyt ollaan myöhässä vajaan vuoden verran, tavoitteena on edelleen rakentaa neljä monitoimikorvettia siten että ne olisivat operatiivisessa käytössä vuonna 2028.
Vaikka Katanpää-luokan miinantorjunta-alukset ostettiin Italiasta, Pohjanmaat halutaan huoltovarmuussyistä rakentaa kotimaassa. Puolustusvoimat teki aiesopimuksen suunnittelusta Rauma Marine Constructions -telakan kanssa 2016. Lopulliset hankinta- ja rakentamissopimukset allekirjoitettiin 2019.
Taistelujärjestelmän toimittaa ruotsalainen Saab, joka samalla huolehtii erilaisten aseiden integroinnista laivoihin. Tilaajana on Puolustusvoimien Logistiikkalaitos.
Ohjuksia ostetaan Israelista ja Yhdysvalloista, torpedoita Ruotsista. Aluksen rungon ja järjestelmien suhde kustannuksista on suunnilleen 50/50. Hankkeen kokonaishinnaksi on budjetoitu noin 1 300 miljoonaa euroa.
Rauman kahdella telakalla on vuosikymmenten mittaan rakennettu merkittävä osa Merivoimien nykyisestä kalustosta (yhteensä kahdeksan Rauma- ja Hamina-luokan ohjusvenettä sekä kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa). Yritysjärjestelyjen kautta telakoita oli lopulta yksi ja sen omistajuus päätyi Etelä-Koreaan. STX Finland päätti syksyllä 2013 lopettaa telakan toiminnan. Viimeiseksi valmistuneeksi viranomaisalukseksi jäi Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Turva.
Raumalla ei kuitenkaan aikailtu ja jo vuoden 2014 alussa kaupungin telakkaperinnettä jatkamaan perustettiin Rauma Marine Constructions. Mukana oli paikallisia alan osaajia. Kaupunki oli vahvasti mukana tukemassa laivanrakennuksen jatkumista hankkimalla 18 miljoonalla eurolla omistukseensa meriteollisuuden käytössä olleen telakka-alueen.
Nykymaailmassa telakka tarkoittaa pitkälti verkostotoimintaa alihankintaketjujen ohjaajana. Suunnittelu ja projektihallinta ovat omissa käsissä, muu ostetaan ulkoa. Näin rakentuva meriteollinen klusteri pystyy tehokkaaseen ja joustavaan toimintaan kiinteiden kustannusten ollessa pieniä.
Vaikka kyseessä on uusi yritys, RMC on jo toimittanut useita aluksia kuten autolauttoja. Myös tilauskirja näyttää hyvältä. Omaa henkilöstöä on noin 200.
Merivoimien uudisrakennushanke on kuitenkin osoittautunut haastavaksi, koska kyseessä on täysin uusi alustyyppi. Lisäksi niin korona kuin Ukrainan sota ovat sotkeneet globaaleja toimitusketjuja.
Kompaktiin laivaan on integroitava runsaasti erilaista tekniikkaa samalla kun paino on pidettävä kurissa. RMC onkin investoinut moderniin ohutlevyhitsauksen teknologiaan. Aluksen prototyyppilohkon tuotanto on jo käynnissä.
Vaatimus operoinnista talvisissa olosuhteissa ei tarkoita ainoastaan kykyä särkeä jäätä. Aluksen järjestelmien on toimittava, vaikka aaltojen roiskeet ja sade keräisivät jäätä aluksen rakenteisiin. Tätä osaamista ei monelta löydy.
Oma lukunsa on korvetin taistelunkestävyyden varmistaminen. Tähän liittyvät niin paineiskujen kesto, aluksen osastointi kuin vauriokorjauskin. Miehistön selviytymiseen on luonnollisesti kiinnitettävä huomiota. Lisäksi laitteistot on suojattava elektromagneettisilta vaikutuksilta.
Uusien Pohjanmaa-luokan korvettien pääaseeksi on valittu Israel Aerospace Industries Gabriel 5 -merimaaliohjus. Koska sillä voidaan vaikuttaa myös maalla sijaitseviin kohteisiin, nimeksi meillä on annettu Pintatorjuntaohjus 2020 (PTO2020). Sen valinta yllätti alaa seuraavatkin, sillä Merivoimat on jo vuosikymmeniä luottanut Saabin RBS-15 -ohjukseen (MTO85M). Sen uusin versio Mk.4 oli myös tarjolla.
Gabriel 5 -ohjuksen kantama on yli 200 kilometriä. Ohjus lentää maaliinsa aluksi GPS- ja intertiapaikannuksella. Lopullinen hakeutuminen kohteeseen tapahtuu ohjuksen omalla tutkalla.
Julkisten tietojen perusteella Gabrielissa on kaksisuuntainen datalinkki, joka mahdollistaa päivittyneen tilannekuvan lähettämisen ja jopa lukitun kohteen vaihtamisen lennon aikana. Ohjus osaa väistää niin elektronista häirintää kuin hakupäätä sekoittavia silppua ja soihtuja.
Gabriel tulee myös peruskorjattujen Hamina-luokan ohjusveneiden pääaseeksi. Asentaminen niihin on parhaillaan käynnissä. Uusi ase edellyttää Merivoimien taistelutaktiikan soveltamista hyödyntämään 5. sukupolven ohjuksen kykyjä.
Jos ruotsalaisyhtiö hävisikin kisan ohjuksesta, sen kädenjälki näkyy muuten todella laajalti uusissa korveteissa. Aluksen suorituskykyjä johdetaan Saab 9LV CMS -järjestelmällä (LuftVärn, Combat Management System). Se on käytössä myös Rauma- ja peruskorjauksen jälkeen myös Hamina-luokan ohjusveneillä.
Järjestelmä kerää tietoa aluksen sensoreilta sekä tietovuon kautta ulkopuolisista lähteistä. Niistä yhdistetään tilannekuva taistelun johtamiseksi. Dataa voidaan syöttää myös toiseen suuntaan valtakunnalliseen järjestelmään.
Aluksen omat sensorit tulevat Saab Integrated Lightweight -mastoon. Pyramidimaiseen rakennelmaan on sijoitettu Sea Giraffe 4A -monitoimitutkan kiinteät AESA-tasoantennit (Active Elecronically Scanned Array). Järjestelmä kykenee havaitsemaan jopa oman tykkitulen iskemät ja tuottamaan siten korjaustietoa tulenjohtoon. Valmius on myös paljon kohuttujen hypersoonisten maalien mittaamiseen.
Lisäksi korvetteihin tulee pyöriväantenninen Sea Giraffe 1X -tutka. Maston yläosassa on elektronisen tiedustelun ja sodankäynnin järjestelmään liittyviä antenneja.
Tutkalla sekä näkyvän ja infrapuna-alueen kameroilla varustetut Saab CEROS 200 -maalinosoituslaitteet sijoittuvat kansirakennelmien etu- ja takaosiin. Elektronisen sodankäynnin kykyjen ohella korvetteihin tulee neljä Rheinmetall MASS -harhamaaliheitintä lähestyviä ohjuksia hämäämään.
Laivue 2020 -aluksiin asennetaan 57 mm Bofors -tykki. Ne saadaan Hamina-luokan ohjusveneistä, joihin peruskorjauksessa asennettiin kevyempi 40 mm -asetorni mahdollistamaan muun lisävarustelun. Kevyempää aseistusta edustaa Saab Trackfire RWS -järjestelmä (Remote Weapon System). Nämä valinnaisesti konekivääreillä tai kranaattikonekivääreillä varustetut kauko-ohjatut laitteet sijoittuvat aluksen takaosaan yläkannelle.
Alusluokan ilmatorjunnasta vastaa Suomessa kokonaan uusi asejärjestelmä. Raytheon RIM-162 Evolved Sea Sparrow Missile -ohjus (ESSM) on suuremmalla moottorilla varustettu kehitysversio pitkään palvelleesta tyypistä, joka alunperin kehitettiin AIM-7 Sparrow -ilmataisteluohjuksesta.
ESSM-tuotantoversio on Block 2, joka hakeutuu maaliin oman tutkansa avulla. Uusi ohjus nostaa Merivoimien alusten torjuntaetäisyyden 12 kilometristä 50:een. Korvettien etuosaan tulee Lockheed Martin VLS Mk41 -laukaisusiilosto. Jokaiseen kahdeksasta siilosta voi ladata neljä ESSM-ohjusta. Korvettien tehokasta ilmatorjuntaa voidaan hyödyntää omasuojan lisäksi muiden kohteiden ilmapuolustuksessa.
Korvettien takarungossa piileksii miinakansi. Siellä miinat voidaan valmistella säältä suojassa. Alusten avautuva perä mahdollistaa niiden laskemisen ennalta suunnitelluille alueille. Tämä on Merivoimien toinen kynnysasejärjestelmä.
Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta torpedot. Nyt Pohjanmaa-luokan myötä Merivoimat saa jälleen tämän aseen käyttöönsä. Sukellusveneiden torjuntaan soveltuvia Saab Torped 47 -kevyttorpedoita on hankittu korvettien ohella Hamina-luokan ohjusveneille.
Pohjanmaa-luokassa torpedot sijoitetaan miinakannelle ja laukaistaan kyljestä avautuvien luukkujen kautta kohti maalia. Kohteita niille etsitään aluksen perässä hinattavalla syvyytettävällä kaikumittaimella.
Aluksille tulee NH90-koptereillekin soveltuva laskeutumiskansi, mutta pysyvä tukeutuminen ei liene suunnitelmissa. Myös kauko-ohjattuja ilma-aluksia voidaan operoida takaosan hangaarista.
Korvetteja varten uusitaan satamien laitureita. Ne olisivat olleet joka tapauksessa peruskorjauksen tarpeessa erityisesti Upinniemessä.
Uudet Pohjanmaat tuovat Merivoimille runsaasti uusia kykyjä ja ne palvelevat ainakin 30 vuotta. Kun samaan aikaan Ilmavoimat saa käyttöönsä HX-hankkeessa valittuja Lockheed Martin F-35 -hävittäjiä, maanpuolustuksemme kokonaisuus vahvistuu merkittävästi.
Pohjanmaa-luokan korvetti
Pituus 114 metriä
Leveys 15 metriä
Syväys 5 metriä
Uppouma 3 900 tonnia
Nopeus 26+ solmua
Miehistö 70
