Lapin sota, jota käytiin syyskuusta 1944 huhtikuun lopulle 1945, on huonoiten tunnettu vaihe Suomen viime sotien historiassa. Neuvostoliiton vastainen rintama oli jo vaiennut, mutta kotiuttamista odottavien sotilaiden piti vielä kääntää aseet entisiä aseveljiä saksalaisia vastaan, koska Neuvostoliiton kanssa solmittu välirauhansopimus sitä edellytti.
Saksalaiset olivat varautuneet siihen, että Suomi ei kestä ja puna-armeija murtautuu Lappiin. Siksi he linnoittivat Pohjois-Suomea. Niin sanotussa Käsivarren Lapissa sijaitsi suurin linnoitusketju nimeltään Sturmbock.
Sotahistoria on kiinnostanut julkisuudesta tutuksi tullutta kaksikkoa eli maantieteilijä Aleksi Rikkistä ja sotahistorian asiantuntija, erikoistoimittaja Emil Kastehelmeä jo ala-asteelta alkaen. Kaksikon kirja Sturmbock – Tutkimusmatka Lapin sodan linnoitteisiin julkaistiin syksyllä.
– Teini-iästä asti olemme kiertäneet Euroopan taistelukenttiä entistä Stalingradia (nyk. Volgograd) myöden. Kiinnostus Lapin sotahistoriaa kohtaan virisi, kun pysähdyimme vuonna 2017 Sturmbock-museolla matkalla pohjoiseen, kertoo Rikkinen.
Silloin kävi ilmi, ettei asemaa ollut kartoitettu nykymenetelmin ja se tunnettiin muutenkin huonosti. Kaksikko päätti ryhtyä tuumasta toimeen. Tutkimussuunnitelman avulla haettiin rahoitusta, ja kun sitä saatiin, niin työ saattoi alkaa.
– Sotahistorian tuntemattomat ja tutkimattomat osa-alueet ovat kiehtoneet erityisesti, jatkaa Kastehelmi.
Kenttätöissä oli pidettävä mielessä myös työturvallisuus. Vastaan saattoi tulla räjähteitä alueella, jonne matkapuhelinverkko ei ulotu.
– Maastotyöt olivat projektin työläin vaihe. Vastapainoa niille antoivat arkistotyöt. Arkistoja oli hajallaan ympäri Eurooppaa, kertoo Rikkinen.
Töitä on tehty niin tutkijankammiossa johtolankoja metsästäen kuin kentällä GPS-laite ja kamera kourassa. Apuna on ollut myös moderni tekniikka kuten laserkeilaus. Perusteellinen työ on tuottanut paljon uutta tietoa, ja upeasti kuvitettu tietoteos kruunaa sotahistoriallisesti arvokkaan urakan.
– Tulosten julkaiseminen kirjana kangasteli mielessä alusta asti. Totesimme sitten, että kirja kannattaa kirjoittaa vasta kun kokonaisuus on kasassa, Rikkinen valottaa.
Yli 300-sivuinen Sturmbock-kirja antaa lukijoille ensi kertaa kattavan kokonaiskuvan saksalaisten suurimmasta linnoitusketjusta Lapissa. Teos vaikuttaa käsittelevän aiheensa hyvinkin perusteellisesti ja monista näkökulmista.
– Käsittelemme myös historiankirjoituksen lähes kokonaan unohtamaa Eisbär-linjaa. Kirjoitimme lisäksi harvinaisesta löydöstä eli Ropi-tunturin viestiasemasta Sturmbockin selustassa, täydentää Kastehelmi.
Taisteluasemien ja linnoitteiden ohella kaksikko tutki myös vankileirejä, tehtiinhän pohjoisen linnoitustöitä pitkälti vankityövoimalla.
– Arkistotyö nosti esiin saksalaisten vuoristojääkärien, nuorten suomalaissotilaiden sekä sotavankien tarinoita. Tuemme kirjan historiallista tarinaa omilla kokemuksillamme, kertoo Rikkinen.
Liitteiden kaaviopiirrokset havainnollistavat saksalaisia vuoristojääkäri- ja tykistöyksiköitä sekä niiden aseistusta. Kirja sisältää runsaasti sekä tuoreita että sodan ajan valokuvia. Maastokohteet esitellään myös kartoin ja piirroksin.
– Asemien kunto heikkenee vuosi vuodelta, joten kenttätutkimukset oli syytä tehdä viimeistään nyt. Paikkatietoaineiston ohella keräsimme ainutlaatuisen kuva-aineiston linnoitteiden nykytilasta, jolloin niiden jatkotutkimus on helpompaa, kertoo Kastehelmi.
Kumpikin tutkija on vänrikki reservissä, ja he osallistuvat reserviläistoimintaan mahdollisuuksien mukaan.
– Varusmiesaikana saadut opit ovat olleet arvokkaita projektin toteutuksessa niin maastotoiminnan kuin karttatyöskentelynkin kannalta, toteaa Rikkinen.
Lue seuraavaksi
-
Historia
