• Uutiset

” Maanpuolustustyön sujuva jatkuminen on turvattava”

Anneli Jäätteenmäen mukaan viritteillä oleva ampuma-asedirektiivi ei ole vastaus laittomaan asekauppaan, eikä tue Suomen maanpuolustustyötä.

Tuomas Kaarkoski

Anneli Jäättenmäki toimi Seinäjoella pidetyn Reserviläisliiton vuosikokouksen juhlapuhujana.

Reserviläisliiton
vuosikokouksessa Seinäjoella puhunut Euroopan parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki (kesk.) kritisoi
vireillä olevaa asedirektiiviä. Pariisin terrori-iskujen jälkimainingeissa
julkistettu ehdotus ei Jäätteenmäen mukaan vastaa tarkoitustaan. Julkistuksen
yhteydessä komissio perusteli, että uudistuksella pyritetään ehkäisemään
Pariisin kaltaisten tragedioiden toistuminen.

–  Terrorismia on vastustettava tehokkaasti.
Aselakien tulee olla tiukkoja. Terroritekojen uhka ei kuitenkaan vähene sillä,
että Brysselistä käsin vaikeutetaan suomalaisten reserviläisjärjestöjen
toimintaa, Jäätteenmäki sanoi Seinäjoella.

Entisen
pääministerin mukaan todellinen uhka ovat laittomat aseet ja niiden verrattain
helppo saatavuus. Jäätteenmäen mukaan asedirektiivin päivittäminen komission
toivomalla tavalla ei ole vastaus laittomaan asekauppaan.

Jäätteenmäen
mukaan muissa Euroopan maissa reservin merkitys on huomattavasti vähäisempi
kuin Suomessa ja jo siksikin direktiivikysymys on Suomelle erityisen tärkeä.

– Maanpuolustustyön
sujuva jatkuminen on turvattava. Tiedän, että monelta reserviläiseltä loppuisi
into vapaaehtoiseen reserviläis- tai harrastustoimintaan komission esityksen
tullessa sellaisenaan voimaan.

 

Suunta on
oikea

Jäätteenmäki
totesi Seinäjoen puheessaan aseuudistukseen saaneen kritiikkiä muualtakin kuin
Suomesta.

– Pääsiäisviikolla
Euroopan parlamentin sisämarkkinavaliokunta julkaisi mietintöluonnoksensa
asedirektiivistä. Luonnos oli huomattava parannus komission esitykseen. Oikeus-
ja sisäasioiden valiokunta antaa lausunnon sisämarkkinavaliokunnan mietintöön. Muun
muassa reserviläisten parissa kovasti keskustelua herättänyt tiettyjen
itselataavien kertatuliaseiden kielto on kumottu parlamentin valiokunnan
luonnoksessa, Jäätteenmäki taustoitti Brysselissä tehdyn työn vaiheita.

Hän kuitenkin
myönsi, että pelkkää paraatimarssia mielipiteiden kääntäminen ei suinkaan ole
ollut. Esimerkiksi EU:n ministerineuvostossa suhtautuminen
direktiiviehdotukseen on ollut ristiriitaisempaa.

– Suomi on
yhdessä hyvin samanmielisten maiden, kuten Viron, Ruotsin, Tshekin ja Slovakian
kanssa pyrkinyt muuttamaan direktiivin sisältöä.

Kesällä
neuvoston puheenjohtajuus siirtyy juurikin Slovakialle. Jäätteenmäki toivoo
tämän edesauttavan Suomen kantaa.

Lopuksi
Jäätteenmäki muistutti parlamentin ja neuvoston olevan tasavertaisia lainsäätäjinä.

– Uudistuksen
lopullinen sisältö on kompromissi parlamentin ja neuvoston kannoista. Mikäli
yhteisymmärrykseen ei päästä, uudistus ei astu voimaan. Mikään ei ole vielä
varmaa, mutta suunta on oikea.