Tämän kertainen Vinkki viikonlopuksi käsittelee suojaliivien käyttämistä oikein. Saman sarjan ensimmäinen osa käsitteli kypärän naamiointia. Se on luettavissa täällä.
Moni on omana palvelusaikanaan käyttänyt sirpaleliivejä M91 tai M05. Molemmat mallit näistä ovat ”haarniskamallisia” liivejä ja varustettu pehmeillä kevlarsuojilla, jotka tarjoavat sirpalesuojaa, mutta eivät varsinaisesti luotisuojaa. Molemmista liiviversioista M91 ja M05 on myös luotiliiviversiot, joissa kevlarsuoja on luokiteltu myös luotisuojaksi ja niihin voidaan laittaa lisäksi ”kovat” suojalevyt, joilla suojataso voidaan nostaa jopa pitkää kiväärinluotia vastaan. Koska luoti- ja sirpaleliivit ovat ulkoisesti lähes samanlaisia niin M91 kun M05 -perheessäkin, samat luotilevytaskut löytyvät myös näistä sirpaleliiviversioista.
Näiden kaikkien käyttö on helppoa ja varsin intuitiivista, mutta entäpä jos kertauksissa tai liikekanallepanossa jaetaankin tyystin erilaista liivityyppiä tai aktiivinen ammunnan harrastaja haluaa hankkia oman liivin vaikkapa SRA:n taistelijasarjaan?
Terrorismin vastainen sota lisäsi tarvetta suojaukselle
Maailmalla niin sanottu global war on terror (terrorismin vastainen sota) toi tarpeen suojata henkilöstöä paremmin, ja luotiliivit alkoivat korvata sirpaleliivejä 2000-luvun alussa. Erityisesti käsiin räjähtänyt IED-uhka (tienvarsipommit) ja neuvostoperäiset raskaat kiväärikaliiperit vastustajan käytössä muuttivat sotilaat käveleviksi panssarivaunuiksi 2005 jälkeen.
Suomalaisillekin vaativat kriisinhallintatehtävät erityisesti Afganistanissa nostivat suojan tarpeen huippuunsa. Suomessa kehitettiin M10, luotiliivi, jossa on aiemmista luotiliiveistä tuttujen rinnan ja selän luotilevyjen lisäksi ”kovat” kylkilevyt, kaulan suoja sekä hihat. Sotilaiden liikkuvuus kärsi lisääntyneestä painosta merkittävästi ja ajoi sotilaat taistelemaan defensiivisesti. Amerikkalaiset huomasivat tämän Afganistanin vuorilla ja suomalaiset kaupunkijääkäri- ja muilla joukoilla, joilla raskaat luotiliivit ovat olleet varustuksena varusmies- ja reserviläiskoulutuksessa.
Plate carriereja kehitettiin ratkaisuna ongelmaan
Ongelmaa taklatakseen viimeisten kymmenen vuoden aikana käyttöön on tullut perinteisten liivien lisäksi niin sanottuja plate carriereita eli sanan mukaisesti levyn kantimia. Nämä syntyivät tarpeesta keventää sotilaiden kantamusta ja palauttaa liikkuvuus sotatoimiin, kuitenkin suojaten vitaalialueita luodeilta. Näiksi vitaalialueiksi katsotaan sydän, keuhkot, maksa sekä tärkeimmät näistä lähtevät suuret verisuonet. Niihin osuttaessa sotilas yleensä kuolee tai haavoittuu erittäin vakavasti sitoen merkittävästi hoitoresursseja kentällä. Suomessa ensimmäinen PC oli M13-liivi jota hankitiin erikoisjoukoille ja vaativiin kriisinhallintehtäviin. M13 -suojaliivistä kehitettiin nykyinen varusmiehilläkin käytössä oleva M17-suojaliivi. M17-suojaliivi on kotimainen pehmeillä luotisuojapaneeleilla varustettu luotisuojaliivi, jota on hankittu tärkeimmille joukoille ja joka voidaan myös varustaa luotilevyillä. Liivissä on kiinteitä taskuja sekä pieni irrotettava reppumoduuli. Siihen voidaan kiinnittää PALS/MOLLE-yhteensopivia taskuja.
M17 -liivi tai muun PC-tyyppisen liivin käytön kannalta olennaista on liivin oikea säätäminen. Jotta ajateltu suoja saadaan, on erityisen tärkeää kantaa liiviä oikealla korkeudella. Ikävä kyllä moni kantaa liiviä aivan liian matalalla suojaten enemmän vatsaa kuin vitaalialueita. Oikea korkeus luotilevylle tai -paneelille on kaksi sormen mittaa solisluun ”keskikuopasta”, näin se suojaa vitaalialueet parhaiten. Tämä voi tuntua alkuun oudolta, ja oikein asetettu PC tuntuukin usein autossa istuttaessa nousevan ylös. M17-liivissä korkeussäätö tehdään olkaimia säätämällä. Toinen tärkeä asia on laittaa vyötärö eli cummerbund riittävän kireälle, ettei liivi pääse liikkumaan sivuttain ja jotta kylkisuojat suojaavat viitalialuetta oikeasta kohdasta sivulta. M17-liivissä tämä säätö tehdään takapaneelista. Usein ohjeistetaankin, että kun säätö on saatu tehtyä, kannattaa liivi päällä tehdä muutama yleisliike eli burpee, jotta tietää, että liivi istuu riittävästi. Liivin on oltava yllättävänkin kireä, jotta muun muassa ampuminen levyyn perää tukien onnistuu.
PS. Ethän sinä koskaan paiski jaettua kovilla levyillä varustettua luotiliiviä? Sen lisäksi, että levyt voivat vaurioitua, myös liivin kangasosa kärsii helposti, kun kova hinkkautuu jotain kovaa vasten. Myöskin kun vastaanotat sirpale- tai luotiliivin, kanattaa tarkastaa, että suojapaneelit ovat paikallaan eivätkä ole taittuneet. Taitteet heikentävät merkittävästi liivin suojaustehoa. Myös liivin suojapaneelien pussin ehjyys kannattaa tarkastaa, sillä jos kosteus pääsee kevlar-kerrosten väliin, sekin heikentää merkittävästi liivin suojaavuutta.
Kirjoittajasta: Mika Mäenpää on yleisesikuntamajuri, jolla on yli 20 vuotta jalkaväki-, panssari- ja panssarijalkaväkikokemusta niin koti- kun ulkomailtakin. Mäenpää harrastaa crossfitiä ja sotilastarkka-ammuntaa sekä satunnaisesti sovellettua reserviläisammuntaa. Sotilastarkka-ammunnassa hän on edustanut Puolustusvoimia niin kotimaan kuin ulkomaidenkin kilpailuissa, parhaimpina saavutuksinaan tarkka-ammunnan SM-kulta. Mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä edusta hänen työnantajaansa Puolustusvoimia.
Palautetta tai toiveita palstan aiheista voi lähettää Mäenpäälle Twitterissä tilille @MMaenpaa1 tai Instagramissa tilille mika_maenpaa.
Sarjan aiemmat osat:
18.03.2021 Uusi vinkkisarja alkaa – kypärän naamiointi ensimmäisen osan aiheena