Neljä Hamina-luokan
ohjusvenettä ovat Merivoimien iskukykyisintä kalustoa. Ne edustavat alustyypin
neljättä sukupolvea Suomessa. Ensimmäinen oli Neuvostoliitosta 1970-luvulla
hankittu Tuima-luokka (OSA II). Niissä aseena oli MTO 66 eli P-15 Termit
(NATO-koodi Styx).
80-luvulla saatiin käyttöön
neljä Wärtsilän rakentamaa Helsinki-luokan ohjusvenettä. Niiden pääaseeksi
valittiin Saab RBS-15 -ohjus (MTO 85). Se on nykyisinkin Merivoimien käytössä
päivitettynä versiona (MTO 85M).
Aluksista kahta on käytetty
räjähdekokeissa ja ne on sittemmin romutettu. Kaksi Helsinki-luokan
ohjusvenettä myytiin Kroatian merivoimille vuonna 2008 ja ne ovat edelleen
käytössä.
Kotimaisten ohjusveneiden
seuraavat sukupolvet olivat Rauma- (90-luvun alussa) ja Hamina-luokka.
Jälkimmäiset saatiin käyttöön vuosina 1998–2006. Kumpaakin alusluokkaa
rakennettiin neljä runkoa Raumalla Aker Finnyardsin telakalla.
Rauma-luokan alukset
(Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali) modernisoitiin 2010-luvun alussa. Merivoimat
luopuu niistä 2020-luvulla.
Sen jälkeen päävastuu
meripuolustuksesta jää parhaillaan MLU-päivityksessä (Mid-Life Update) olevalle
Hamina-luokalle sekä vielä suunnitteluvaiheessa oleville Pohjanmaa-luokan
korveteille (Laivue 2020). Nykyisin raumalaista laivanrakennusperinnettä
jatkava Rauma Marine Constructions on ehdolla Laivue 2020 -luokan rakentajaksi.
Peruskorjaus samalla joukkueella
Rauma-luokan MLU:sta
vastasi päätoimittajana ja suunnittelijana kotimainen Patria, joka keräsi
alihankkijaverkoston tehtävää varten. Kolmen vuoden aikana alus kerrallaan suoritettu
korjaustelakointi tehtiin Western Shipyardilla Teijossa.
Kokemukset olivat hyviä ja
hankkeesta saatuja oppeja hyödynnetään nyt. Haminoiden (Hamina, Tornio, Hanko
ja Pori) LV2000MLU -peruskorjaus toteutetaan samalla kokoonpanolla. Patria
Aviation oy on tehnyt myös alihankintasopimukset taistelunjohto-, torpedo- ja
sensorijärjestelmistä Saabin kanssa.
Laivateknisesti aluksista
uudistetaan merenkulkujärjestelmä ja apukoneet. Pääkoneiden ohjausjärjestelmä
päivitetään ja koneet huolletaan, samoin kuin vesisuihkupropulsiolinja.
Alusten alumiinirunko ja
kannen yläpuoliset komposiittirakenteet kunnostetaan ja ne saavat uuden
maalipinnan. Sisällä ilmastointia tehostetaan ja majoitusjärjestelyjä
uudistetaan.
Puolustusvoimissa
hankkeesta vastaa Logistiikkalaitos. Sopimus allekirjoitettiin 4. tammikuuta
2018. Ensimmäinen alus Tornio on jo riisuttuna Western Shipyardin
kuivatelakalla Teijossa.
Lisää käyttöikää
Suunnitelmien mukaan hanke
valmistuu vuonna 2021. MLU mahdollistaa Hamina-luokan elinkaaren jatkamisen
vuoteen 2035 asti.
Sopimuksen arvo on noin 223
miljoonaa euroa. Työllistävä vaikutus on arviolta 300 henkilötyövuotta.
Haastavinta hankkeessa on eri osajärjestelmien ja alihankkijoiden koordinointi
sekä kokonaisuuden hallinta.
Teknologian kehitys ja muuttuvat
uhkat edellyttävät sota-alusten peruskorjausta 10-15 vuoden välein.
Hamina-luokka otettiin päivitykseen hieman nopeammin kuin Raumat. Syy on selvä:
Merivoimien rajallisia resursseja ei haluta hajottaa samaan aikaan
peruskorjaukseen ja Laivue 2020 -uudisrakentamiseen.
Merivoimilla on meneillään
myös PT2020-hanke, jossa valitaan uusi pintatorjuntaohjus aluksille ja
ajoneuvoalustoille sijoitetuille yksiköille. Sekä Laivue 2020 että
peruskorjattu Hamina-luokka saavat pääaseekseen tämän vielä kuluvan vuoden
alkupuoliskolla valittavan ohjustyypin.
Toinen keskeinen
Hamina-luokan asejärjestelmä eli kansirakenteen siiloista laukaistavat Denel
Umkhonto -ilmatorjuntaohjukset säilyvät myös peruskorjauksessa.
Torpedot tuovat suto-kyvyn
Toisen maailmansodan
jälkeen Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta torpedoveneet. Siitä huolimatta
Suomessa käynnistettiin 60-luvun alussa kehitystyö, jonka tavoitteena oli ilman
kuplavanaa kulkeva sähkökäyttöinen torpedo. Pitkittynyt hanke epäonnistui
lopulta.
Silti kaikessa hiljaisuudessa
Nuoli-luokan tykkiveneissä varustauduttiin 70-luvulla käyttämään vanhempia
varastoista löytyviä torpedoita. Nykyisin Forum Marinum -museossa Turussa onkin
nähtävissä neljällä torpedoheittimellä varusteltu Nuoli 8.
Toisessa maailmansodassa
torpedojen maaleina olivat lähinnä pinta-alukset. Ne laukaistiin sopivalla
ennakolla kohti maalia, ja torpedot etenivät sen jälkeen suoraan.
Nyt hankittava moderni ja
älykäs asejärjestelmä on tarkoitettu erityisesti sukellusveneiden torjuntaan.
Torpedo kykenee muuttamaan syvyyttä, nopeutta ja suuntaansa.
Lisäksi siinä on aktiivinen
hakupää, jonka avulla lopullinen hakeutuminen maaliin tapahtuu. Lankaohjatun
torpedon takaa purkautuu kelalta johdin, jonka kautta sille voidaan syöttää
maalitietoa laukaisun jälkeen.
Saabin kehittämä Torped 47
-kevyttorpedo on suunniteltu erityisesti Itämeren saaristoisiin
rannikko-olosuhteisiin. Aseet hankitaan Suomeen yhteistyössä Ruotsin Försvarets
Materialverketin kanssa.
Koska Torped 47 on vasta
kehitteillä, lainaa FMV Merivoimien käyttöön vanhempia Torped 45 -versioitaan.
Näin päästään aloittamaan koulutus Hamina-luokalla. Kyseessä lienee ensimmäinen
kerta, kun Suomi lainaa aseita tällaisella järjestelyllä.
Hamina-luokan ohjusveneissä
ei ole ollut hinattavaa syvyytettävää kaikumittainta. Peruskorjauksessa alukset
saavat myös sellaisen. Kongsberg ST2400 -mittaimet tulevat Rauma-luokan
ohjusveneiltä.
Uusi tykki ja RWS
Haminoiden 57 mm Bofors
-keulatykki korvataan saman valmistajan modernilla 40 mm Mk.4 -aseella.
57-millisille on puolestaan luvassa uusiokäyttöä Laivue 2020 -korveteilla.
Koska Haminat ovat olleet
jo valmiiksi maksimipainossaan, niitä on kevennettävä, jotta torpedot ja
hinattava syvyysmittain voidaan asentaa. Vaikka kaliperi on pienempi, tuo uusi
40-millinen moderneja ominaisuuksia. Ase esimerkiksi kykenee vaihtamaan
ammustyyppiä kesken tulitoiminnan.
Alusluokka saa myös Saabin
Trackfire RWS -aselavetin (Remote Weapon System). Se sijoitetaan peräkatteen
päältä poistuvan mastorakenteen tilalle. Vastaava RWS on esimerkiksi juuri
peruskorjatuilla Pansio-luokan miinalautoilla ja Jehu-luokan kuljetusveneillä.
RWS:n aseiksi voidaan
asentaa esimerkiksi 12,7×107 NSV -ilmatorjuntakonekivääri tai 7,62x53R PKM
-konekivääri. Lavettiin on mahdollista kiinnittää myös 40 mm Heckler & Koch
GMG -kranaattikonekivääri.
RWS:n sensoripaketissa
on kamerat näkyvälle valolle ja infrapunalle. Lisäksi siinä on lasermittain etäisyyden määritykseen.
MLU:n yhteydessä aluksen
integroitu Saab 9LV CMS -taistelunjohtojärjestelmä (Combat Management System) korvaa
Haminoiden aiemman Atlas ANCS 2000 -laitteiston. Sama 9LV asennettiin
peruskorjauksessa myös Rauma-luokkaan. Laivue 2020 -uudisrakennusten
johtamisjärjestelmä kilpailutetaan kuitenkin erikseen.
Samaten komentosillan
päälle Hamina-luokassa asennettu Saab Ceres 200 –maalinosoitusjärjestelmä
päivitetään peruskorjauksen yhteydessä. Myös aluksen pääsensori, Airbus Defence
ans Space TRS-3D -ilmavalvontatutka säilyy, mutta sekin päivitetään uusimpaan
versioonsa.
Upouusi Hamina-luokan ohjusvene Hangon komentosilta luovutustilaisuudessa Aker Finnyardsin telakalla Raumalla 2005. Kuva: Tero Tuominen
TORPED 47
Paino 340 kg
Pituus 2,5 m
Halkaisija 400 mm
Nopeus 10–40 solmua
Toimintamatka yli 20 km
