Puitteet ovat kunnossa Tuusulan Rantatielle käännyttäessä. Loivasti mutkitteleva kaunis rantatie houkuttaa puoleensa niin kävelijöitä kuin matkapyöräilijöitä. Ensin Aleksis Kiven kuolinmökki, sitten taiteilijakoti Erkkola ja pian oikealle aukeaakin näyttävä ja suuri sininen rakennus, jota ympäröi kumpuileva ja kauniisti hoidettu iso pihapiiri.
1995 valmistunut Lottamuseon päärakennus istuu nuoresta iästään huolimatta hyvin kulttuuririkkaaseen lähimaisemaan. Aiemmin paikalla seisoi Syvärannan huvilan päärakennus, jonka Lotta Svärd järjestö osti vuonna 1936 ja kunnosti rakennuksen lottaopistoksi. Rakennus kuitenkin tuhoutui tulipalossa 1947.
Päärakennuksesta löytyvä museo käy läpi ansiokkaasti Lotta Svärd -järjestön historian sen alkuvaiheista aina Suomen suurimmaksi naisjärjestöksi, johon 1944 kuului parhaimmillaan lähes 240 000 lottaa ja pikkulottaa. J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin Tarinat -teoksen sotamies Svärdin Lotta-vaimosta nimi-inspiraation saaneensa organisaation historia on vaiherikas.
Toisessa kerroksessa olevan museon esineistö käy tietyt asiat läpi yksityiskohtaisesti kuten vaikka lottapuvun historian, mitä puvun haluttiin edustavan ja mihin se velvoitti.
Näyttelyssä esineistö on näytillä kattavasti ja riittävän monipuolisesti. Pientä lisäaktiviteettia tuovat erilaiset luukut, joista voi avata lisätietoa erilaisista kohdista. Audioesitykset on toteutettu hauskasti laittamalla kävijät kuuntelemaan asiat vanhoista puhelimista.
Lottamuseon ehkä suurin vahvuus ei kuitenkaan ole itse esineistössä, vaan tavassa jolla Lotta Svärd -järjestön historia on esitetty. Näyttely laittaa kävijän ansiokkaasti pohtimaan lottien asemaa viime vuosisadan eri vuosikymmenillä. Luonnollisesti sotavuodet korostuvat ylitse muiden, mutta museo ei arkaile käydä läpi sotien jälkeen tulleitakaan vuosikymmeniä. Peratuksi tulevat järjestön lakkauttaminen Moskovan välirauhan ehtojen perusteella Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta vuonna 1944 sekä sitä seuranneet vuosikymmenet, jolloin lottien mainetta ja tekoja kyseenalaistettiin välillä hyvinkin rankasti. Käsitellyksi tulee myös 1990-luku, jota voi hyvin pitää Lottien maineen palauttamisen vuosikymmenenä.
Nimellisesti museossa on kaksi näyttelyä: Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta sekä erikoisnäyttely nimeltä Oikea lotta? – lottakuvia 100 vuotta. Käytännössä kaksi näyttelyä soljuvat kuitenkin sovussa limittäin läpi museokierroksen muodostaen ehjän kokonaisuuden lottien vaiheista.
Samasta pihapiiristä löytyy myös erillisrakennus eli Lottatupa. Tupaan on rakennettu sota-ajan hengessä kanttiiniksi, josta sotilaat aikoinaan saattoivat ostaa känttyä ja korviketta. Mukavana pienenä lisäyksityiskohtana korviketta saa ostettua pussillisen mukaan museon yhteydessä sijaitsevasta myymälästä. Museotilojen yhteydessä sijaitsee myös isohkolla terassilla varustettu Lottakanttiini -kahvila, jonka lounaspöytä tuntuu olevan viikonloppuisinkin kovassa suosiossa.
Lottamuseo
Osoite: Rantatie 39, 04310 Tuusula
Aukioloajat: ti–su 10–20 (kesäkuu–elokuu), ti–su 10–17 (syyskuu–toukokuu)
Pääsymaksut: aikuiset 10e, opiskelijat ja eläkeläiset, varusmiehet, siviilipalvelusmiehet, työttömät 7e, Museokortti käy Lottamuseossa
Lapsille, lotille, pikkulotille, sotilaspojille, sotaveteraaneille, sotalapsille ja sotaorvoille ilmainen sisäänpääsy
Lisätietoja: www.lottamuseo.fi
