• Uutiset

Miten puolueet kehittäisivät vapaaehtoista maanpuolustustyötä? Näin eduskuntaryhmien puheenjohtajat vastasivat kyselyyn

Kyselyssä selvitettiin myös puolueiden suhtautumista puolustusjärjestelmään liittyviin hankkeisiin.

Hanna-Maija Raitio

Yli 300 vapaaehtoista osallistui MPK:n Kevät 2017 -harjoitukseen Säkylässä ja Niinisalossa kaksi vuotta sitten. MPK:n rooli muuttuu tulevina vuosina, kun uudistettu laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta astuu voimaan.

Reserviläinen kysyi
eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, miten puolueet kehittäisivät vapaaehtoista
maanpuolustustyötä ja -koulutusta. Samassa kyselyssä heille esitettiin kysymys,
mitä Suomen puolustusjärjestelmään liittyviä kehitys- ja ylläpitohankkeita
puolueet pitävät tärkeimpinä seuraavalla vaalikaudella.

Isoista hankintalinjoista puolueet ovat laajemmassa
mittakaavassa samalla suunnalla, mutta myös näkemyseroja maanpuolustukseen
liittyen esiintyi.

Reserviläinen selvitti myös, kuinka monen suomalaisen pitäisi
puolueiden mielestä osallistua vuosittain kertausharjoituksiin. Kyselyn tulokset on kerrottu tässä artikkelissa.

Näin eduskuntapuolueet vastasivat kysymyksiin. Kaikki muut
paitsi vihreät, kristillisdemokraatit, liike nyt ja tähtiliike vastasivat Reserviläisen kyselyyn.

 

Miten puolueenne
kehittäisi vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja -koulutusta?

Keskusta: – Uusi
laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta muuttaa MPK:n roolia. Sen rahoitus on
turvattava siten, että toiminnan tavoitteisiin päästään. Valtion tuki
reserviläisjärjestöille on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla.
Ampumatoiminta on mahdollistettava koko maassa, eikä uusia aselain kiristyksiä
pidä tehdä.

Kokoomus:
– Vapaaehtoinen maanpuolustus ja reserviläisten oma-aloitteinen
harjoittelu ovat tärkeitä maanpuolustuksen muotoja. Kokoomus on pitänyt aselain
uudistuksessa huolta, että niin sanottu reserviläispoikkeus turvaa
reservilaisten mahdollisuudet aseelliseen harjoitteluun ja ampumataidon
ylläpitoon. Kokoomus turvaa reserviläisten mahdollisuudet harjoittaa ja
ylläpitää monipuolista osaamistaan. Tämä on myös esillä
vaaliohjelmassamme.  

– Kokoomus oli hallituspuolueena mukana
laatimassa valtioneuvoston vuoden 2017 puolustusselontekoa, jossa todetaan,
että reserviläisiä kannustetaan omaehtoiseen kunnon ylläpitoon sekä
kouluttautumiseen. Reserviläisten
osaamista tulisi hyödyntää nykyistä paremmin sodan ajan
joukoissa. Nykyään on yhä enemmän ja laajemmin nähtävä myös turvallisuuskysymysten
uudet ulottuvuudet, kuten hybridivaikuttaminen. Kokoomus katsoo,
että digitalisaatio mahdollistaa verkkokoulutuksien
hyödyntämisen myös joltain
osin vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa.

Perussuomalaiset:
– Vapaaehtoisen maanpuolustuksen resursseja tulisi lisätä sekä helpottaa
esimerkiksi maakuntajoukkojen käyttöä erilaisissa virka-aputehtävissä. Uusi
laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on tulossa. Tämä laki palvelee hyvin
vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarpeita niin, että koulutus on yhdenmukaisempaa
ja tarkoituksenmukaista kriisiajan erilaisiin tehtäviin.

– Alueellisten maakuntajoukkojen koulutus kärsi
erityisesti ennen vuotta 2015 tehdyistä sopeutustoimista. Vaikka tilanne on
parantunut, joukkojen koulutusta on lisättävä ja käyttöä helpotettava.

RKP: – Haluaisimme
kehittää maakuntajoukkoja edelleen ja mahdollistaa sen, että enemmän
reserviläisiä olisi aktiivisina niissä. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on
nykyään toimiva, ja on tärkeää, että resurssit ovat oikealla tasolla. Kehitys
laajentuneeseen siviilikriisinhallintaan on ollut hyvää. Tarvitaan laaja
valmius kohdata kriisejä nyt ja tulevaisuudessa. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö
mahdollistaa paremman kriisivalmiuden, ja sitä on siten hyvä kehittää.

SDP: – Isossa kuvassa
on välttämätöntä, että maanpuolustuksen resurssit turvataan. Tähän
kokonaisuuteen liittyvät myös korvaamattoman tärkeät vapaaehtoiset
maanpuolustusjärjestöt. Reserviläisten ampumatoimintaan on panostettava, ja
varautumis- ja turvallisuuskoulutusten tarjontaa niin miehille kuin naisillekin
on lisättävä. Järjestöjen rooli kasvaa tulevaisuudessa kriisi- ja
poikkeusolojen takaajina. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön ylläpito ja
kehittäminen ovat vaikuttava ja kustannustehokas tapa varautua poikkeusolohin.

Siniset: – Vapaaehtoinen
maanpuolustustyö ja -koulutus ovat laaja kokonaisuus ja siinä on erotettava
sotilaallinen, sotilaallisia valmiuksia palveleva sekä turvallisuus- ja
varautumiskoulutus. Kaikkia näitä tarvitaan tasapainoisina
kokonaisuuksia. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen sotilaallinen koulutus
siirtyy Puolustusvoimien vastuulle vuoden 2020 alusta. Se mahdollistaa nykyistä
paremman sotilaallista puolustusta palvelevan erityisesti paikallisjoukoille
suunnitellun koulutuksen.

– Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle pitää antaa
laajemmat resurssit kehittää ja järjestää sotilaallisia valmiuksia luovaa sekä
turvallisuus- ja varautumiskoulutusta. Tavoitetilassa Suomeen pitää perustaa
Viron mallin mukaiset suojeluskunnat (joita voidaan halutessa kutsua vaikka paikallisjoukoiksi),
jotka ovat osa Puolustusvoimia.

Vasemmistoliitto:
– Vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja Puolustusvoimien välisen työnjaon
tulee olla selkeä. Viranomaistehtäviä ei tule ulkoistaa vapaaehtoistoimijoille.

 

Mitkä ovat puolueenne
mielestä tärkeimmät Puolustusvoimiin ja Suomen puolustusjärjestelmään liittyvät
kehitys- ja ylläpitohankkeet seuraavan vaalikauden aikana?

Keskusta: – Puolustusbudjetti
on pidettävä henkilöstön, toiminnan ja hankintojen suhteen tasapainossa. Suuret
hankinnat, Laivue 2020 ja Hornetien seuraajahanke HX, on rahoitettava
puolustushallinnon kehyksen ulkopuolelta. Keskusta kannattaa vähintään nykyisen
Hornetien määrän korvaamista siten, että uskottava puolustus saadaan
järjestettyä koko maassa. Maavoimien kehittämistä ei pidä myöskään unohtaa.

Kokoomus:
– Suomen alueellinen turvallisuus edellyttää uusia strategisia hankintoja.
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina haastavammaksi. Samaan
aikaan maanpuolustuksen kannalta kriittinen kalusto on vanhentumassa sekä Ilma-
että Merivoimien osalta. Hankinnoilla on valtava merkitys uskottavan
puolustuskyvyn ylläpitämisessä.

– Kokoomukselle Meri- ja Ilmavoimien poistuvan suorituskyvyn
korvaavat alus- ja hävittäjähankinnat ovat Suomen sotilaallisen puolustuksen
kannalta elintärkeitä strategisia hankkeita. Tällä kaudella on jo
hallitusohjelman mukaan aloitettu Merivoimien (Laivue 2020 -hanke) ja Ilmavoimien
monitoimihävittäjien korvaamisen (HX-hanke) valmistelu. 

– Kokoomuksen mielestä Suomen ulko-,
turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pitää perustua kahteen pilariin:
uskottavaan itsenäiseen puolustukseen sekä kansainväliseen
yhteistyöhön. Uskottavan itsenäisen puolustukseen ja poikkeustilanteiden
kriisivalmiuteen liittyen kokoomus on avannut keskustelun asevelvollisuutta
täydentävästä kansalaispalveluksesta, joka koskisi koko ikäluokkaa ja avaisi
myös naisille uuden mahdollisuuden osallistua maanpuolustukseen. Kokoomus
kannattaa Natoon liittymistä. Olemme myös tyytyväisiä siihen,
että Euroopan komission
esityksessä EU-budjetiksi, esitetään merkittäviä lisäyksiä uusiin
kohteisiin kuten turvallisuuteen ja puolustukseen. 

Perussuomalaiset:
– Suomen hävittäjät tulevat käyttöikänsä päähän, ja päätös niiden korvaamisesta
on tehtävä seuraavalla hallituskaudella. Hävittäjien ja niiden määrän tulee
täysimääräisesti vastata koko maan puolustustarpeisiin. 

– On pidettävä huolta, että Merivoimien
suorituskykyä ylläpitävä ja parantava Laivue 2020 -hanke tulee maaliin ja uudet
korvetit saadaan käyttöön aikataulun mukaisesti.

– Puolustusvoimien varusmieskoulutukseen on
panostettava enemmän. Kouluttajien määrä per varusmies on liian vähäinen ja
näin ollen koulutuksen laatu voi kärsiä. Puolustusvoimien henkilökunta ja sitä
kautta koulutus on kärsinyt erityisesti ennen vuotta 2015 aloitetuista
organisaatiomuutoksista. Nämä puutteet on paikattava.

– Suomen puolustuksen kivijalka on jatkossakin
yleinen asevelvollisuus ja niin sen tulee ollakin. Puolustusvoimien kaluston ja
koulutuksen tulee ylipäätään seurata aikaansa. Kansalaispalvelua tulee
kehittää, mutta tämän kehitystyön ei saa antaa heikentää yleistä
asevelvollisuutta. Poliisin ja pelastuslaitoksen roolia voisi lisätä
maanpuolustuskursseissa ja kriisiaikoihin varautuvassa koulutuksessa. 

RKP: – Hornet-hävittäjien
täysimääräinen korvaaminen, niin sanottu HX-hanke, on suurin hanke tulevina
vuosina. Myös Merivoimien Laivue 2020 -hanke, jossa korvataan Merivoimien
seitsemän poistuvaa alusta neljällä korveteilla, on merkittävä. Näiden lisäksi
on huolehdittava siitä, että normaali kehitys- ja ylläpito toimii.

SDP:
HX-hävittäjähanke ja Laivue 2020 -hanke ovat Puolustusvoimien tulevien vuosien
tärkeimmät hankinnat. Suurhankintojen aikanakin on pystyttävä varmistamaan
puolustusbudjetin riittävyys. Suomen puolustuskykyä ei pelkästään hankinnoilla
tehdä, vaan sillä, että meillä on koulutetut ja osaavat Puolustusvoimat, joilla
on kykyä vastata muuttuvan maailman haasteisiin.

– Tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että henkilöstön
riittävyydestä Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen
huolehditaan ja kertausharjoitusten määrää kasvatetaan. Myös Maavoimia on
kehitettävä.

Siniset:
Tärkein puolustusjärjestelmän ylläpidettävä asia on yleiseen asevelvollisuuteen
perustuvan suuren reserviin turvaaminen sekä sen kouluttaminen ja varustaminen.
Seuraavalla hallituskaudella on kyettävä päättämään Hornetien korvaamisesta
täysimääräisesti moderneilla monitoimihävittäjillä.

Vasemmistoliitto:
– Ilmavoimien hävittäjähankinta on ilman muuta kauaskantoisin ratkaisu,
jolla on maanpuolustuksen lisäksi laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Hankinnassa tuleekin huomioida myös sen vaikutukset kotimaiseen työllisyyteen
ja teollisen yhteistyön suuntaan, sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen
asemaan. Vasemmistoliiton mielestä on erittäin tärkeää, että tulevista
hävittäjähankinnoista käydään avoin ja kriittinen keskustelu: puhutaan Suomen
historian suurimmasta asekaupasta. Toinen keskeinen puolustusjärjestelmään
liittyvä kehittämiskohde on asevelvollisuuden uudistaminen tasa-arvoisempaan
suuntaan.

 

Lue myös:
3.4.2019 Suurin osa puolueista kasvattaisi kertausharjoitusten määrää