• Uutiset

MPK värvää valmiuspäälliköitä – toimivat linkkinä Puolustusvoimien ja reserviläisten välillä

Aluetoimistoissa työskentelevät valmiuspäälliköt tukevat koulutusta ja rekrytointeja.

Satu Rautiainen

Valmiuspäällikkö muun muassa varmistaa reserviläisten siirtymisen MPK:n koulutuksesta paikallisjoukkoihin. Kuvassa reserviläisiä MPK:n Ilves-harjoituksessa vuonna 2016.

Ensi vuoden alussa Puolustusvoimien aluetoimistoihin tulevat
yhteyshenkilöiksi MPK:n valmiuspäälliköt, jotka muun muassa vastaavat MPK:n reserviläiskouluttajien
rekrytoinnista ja osaamisen kehittämisestä. He myös suunnittelevat
reserviläisten vapaaehtoista koulutusta niin, että sillä saavutetaan
paikallisjoukkojen sijoitukseen tarvittava osaaminen.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen
asema vahvistuu paikallisjoukoissa ja virka-aputehtävissä. Paikallisjoukkojen
suorituskykyä kehitetään lisäämällä koulutusta sekä hyödyntämällä vapaaehtoisten
reserviläisten osaamista aiempaa tehokkaammin. MPK:n uusi valmiuspäällikköjärjestelmä
on osa MPK:n ja Puolustusvoimien yhteistyön kehittämistä.

– Uudistukseen liittyen MPK:n valmiuspäällikköjärjestelmä
rakennetaan aluetoimistojen yhteyteen varmistamaan MPK:n koulutusresurssien
tarkoituksenmukainen käyttö. Samalla on tarkoitus myös taata vapaaehtoisten
reserviläisten muun muassa sotilaallisia valmiuksia palvelevien SOTVA-kurssien
kautta saatu, osaamiseen perustuva sijoituskelpoisuus paikallisjoukkoihin, MPK:n valmiuspäällikkö Mika
Peltoniemi
esittelee.

Valmiuspäällikkö myös toimii MPK:n yhteyshenkilönä eri paikallisviranomaisten
kanssa tehtävässä yhteistyössä esimerkiksi paikallispuolustus- ja
valmiusharjoitusten järjestelyissä.

 

Uusilla valmiuspäälliköillä
näyttää työsarkaa olevan riittävästi. He tukevat sijoitettuja
reserviläisjohtajia ja -kouluttajia Puolustusvoimien vastuulla olevan sotilaallisen
koulutuksen (SOKO) ja MPK:n SOTVA-koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. He
suunnittelevat kouluttajatarpeet ja tarjonnan sekä rekrytoivat alueellisesti henkilöstöä
paikallisjoukkoihin ja MPK:n reserviläiskouluttajiksi.

Peltoniemen
mukaan paikallisjoukkojen koulutuksen kehittäminen yhdessä aluetoimistojen
kanssa on yksi tärkeistä tehtävistä. Valmiuspäällikkö työskentelee
aluetoimiston yhteydessä ja toimii liityntäpintana MPK:n ja Puolustusvoimien
välillä, osallistuu vuosittain MPK:n kouluttajapoolin käyttösuunnitelman
tekemiseen sekä paikallisjoukkojen koulutussuunnitteluun.

Valmiuspäällikkö varmistaa
osaltaan tarkoituksenmukaisen koulutuksen ja reserviläisten siirtymisen MPK:n
koulutuksesta paikallisjoukkoihin. Lisäksi valmiuspäällikkö huolehtii koulutusyksikön
henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja yksikön reserviläiskouluttajien
käytöstä.

Valmiuspäällikkö toimii myös paikallisena MPK:n
turvallisuus- ja palvelusturvallisuusupseerina.

Valmiuspäällikköjärjestelmää pilotoitiin keväällä 2018 Lahdessa
ja Helsingissä. Kokeilussa olleet alueet poikkesivat toisistaan monin osin,
mutta Peltoniemen mukaan pilotointikokemukset olivat hyvät.

 

MPK:n hallitus
päätti lokakuussa laittaa hakuun seuraavat valmiuspäällikön tehtävät: Helsinki
2, Turku 2, Jyväskylä/Tikkakoski, Mikkeli, Vaasa, Oulu, Joensuu
(valmiuspääll./koulutussiht.) ja Keskustoimisto.

Näissä tehtävissä uudet valmiuspäälliköt aloittavat työnsä
heti vuoden alusta. Ensi vuoden kuluessa valmiuspäällikkö on tarkoitus palkata
jokaiseen aluetoimistoon. Kaikkiaan on tarjolla 12 työpaikkaa.

– Lahdessa, Hattulassa, Rovaniemellä, Kuopiossa ja
Kouvolassa valmiuspäälliköiden tehtäviä tarjotaan niille MPK:n nykyisille
työntekijöille, joiden tehtävät lakkaavat muutoksessa. Sen jälkeen paikat ovat
tilanteen mukaan yleisessä haussa.

Työn vaatimuksena on tehtävään soveltuva koulutusalan
osaaminen. Hakijalle on tietenkin eduksi, jos hän jo ennestään tuntee puolustusvoimien
ja sen yhteistoimintatahojen sekä MPK:n toimintaa ja henkilöstöä.