• Vapaaehtoinen maanpuolustus

MPK:n Mika Hannulasta everstiluutnantti reservissä

Aiemmin saman ylennyksen on saanut Tapio Peltomäki.

Vesa-Matti Väärä

Kyllä tämä nöyräksi vetää, Mika Hannula toteaa ylennyksestään.

Yksi Puolustusvoimain lippujuhlapäivän mielenkiintoisimmista ylennyksistä on Mika Hannulan yleneminen reservin everstiluutnantiksi. MPK:n hallituksen puheenjohtajana toimivasta Hannulasta tulee vasta toinen ilman työhistoriaa puolustushallinnossa oleva suomalainen, joka ylennettään reservissä everstiluutnantiksi. Ensimmäinen oli Tapio Peltomäki, joka ylennettiin 2017.

Ylennys korkeaan sotilasarvoon edellyttää henkilökohtaisen sopivuuden lisäksi yleensä tehtävää sodan ajan joukoissa. Hannulalla on merkittävä rooli MPK:n ja puolustushallinnon yhteistyön tiivistämisessä ja toiminnan strategisessa suunnittelussa. 

– Kyllähän tämä nöyräksi vetää, vaikka totta kai tunnustus omasta osaamisesta ja kyvystä kantaa vastuuta tuntuu aina hyvältä. MPK:n hallituksen puheenjohtajana olen joutunut kohtaamaan melko haastaviakin asioita. Tekemäni päätökset ovat ainakin tämän palautteen perusteella osoittautuneet kuitenkin oikeansuuntaisiksi, Hannula toteaa.

Myös kenraalikunnassa on tapahtunut ylennyksiä. Tasavallan presidentti on 4. kesäkuuta 2022 ylentänyt kenraalimajuri Vesa Virtasen kenraaliluutnantiksi, prikaatikenraali Rami Saaren kenraalimajuriksi, prikaatikenraali Juha-Pekka Keräsen kenraalimajuriksi, eversti Timo Herrasen prikaatikenraaliksi, kommodori Jukka Pekka Anteroisen lippueamiraaliksi ja insinöörieversti Juha-Matti Ylitalon insinööriprikaatikenraaliksi.

Kaikki 4.6.2022 ylennetyt on listattu Ruotuväen sivuille.

Lue seuraavaksi

  • Puolustusvoimat

Kuinka monta kertausharjoituspäivää tarvitaan ylennykseen? Listasimme vaatimukset

Reserviläisten ylennysväli on nykyään vähintään neljä vuotta, kun se vielä muutama vuosi sitten oli viisi vuotta.