Perjantai-iltana illan hämärtyessä Santahaminan varuskuntasaarella on aika hiljaista. Varusmiehistä suurin osa on jo lähtenyt viikonloppulomilleen. Joukko siviilipukuisia naisia ja miehiä kerääntyy kasarmirakennuksen alakertaan. On alkamassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) OSINT-koulutus ja auditoriossa noin 40 kurssilaisen joukko odottaa innokkaasti koulutuksen alkamista.
Open Source Intelligence
OSINT eli Open Source Intelligence tarkoittaa julkisiin lähteisiin perustuvaa tiedustelua ja faktantarkistusta. OSINT-koulutus on osa MPK:n kyberturvallisuuden koulutuskokonaisuutta. Tämä OSINT-kurssi järjestettiin MPK Etelä-Suomen maanpuolustuspiirissä toistaa kertaa. Mistä kaikki sai alkunsa?
– Kaikki sai alkunsa kun lueskelin Bellingcat-blogia MH17 -tutkinnasta, ja ajattelin, että tällaisen osaamisen kehittämisestä voisi moni olla kiinnostunut, esimerkiksi journalistit, kertoo pääkouluttaja.
Yhtenä kurssin asiantuntijakouluttajista oli Bellingcat-ryhmässäkin aktiivisena toimiva ja Maanpuolustuskorkeakoululle väitöskirjaa valmisteleva Veli-Pekka Kivimäki. Kurssille oli saatu luennoitsijoiksi kattava joukko omien alojensa asiantuntijoita. Kivimäen lisäksi saimme kuulla Jarno Niemelän, Risto Sandvikin ja Jyri Putkosen alustuksia.
– Kurssille oli selvästi tilausta. Teimme MPK:n valtakunnallisen kyberkoulutusryhmän kanssa suunnitelman kurssista ja ehdotimme koulutuskokonaisuutta piiripäällikölle. Jo ensimmäinen kurssi oli täynnä, ja tälle toiselle eivät läheskään kaikki halukkaat mahtuneet mukaan, pääkouluttaja jatkaa.
Totta, tarua, huhua vai tarkoituksellista faktojen vääristelyä?
Jokainen meistä törmää nykyään internetissä ja lehdissäkin välillä mitä erilaisempiin totuutena esitettyihin asioihin. Oli kyse maailmanpoliittisen tilanteen kuvioista tai terveelliseen ravitsemukseen liittyvistä neuvoista, moni jakaa erilaisia artikkeleita kyseenalaistamatta niiden alkuperää ja tulee näin vahingossakin levittäneeksi vääristynyttä tai tarkoituksella väärennettyä tietoa. Ihmiset saattavat uskoa erilaisiin salaliittoteorioihin, kun tieto tulee tarpeeksi virallisen näköisestä lähteestä. Siksi on tärkeää, että osaamme arvioida tiedonlähteitä.
Perinteisen tiedustelun lisäksi OSINT-tekniikoita käytetään esimerkiksi lehtityössä. Koulutus sopii hyvin kaikille, jotka haluavat tutkia asioiden taustoja ja alkuperää vähän tarkemmin. Mitä enemmän meillä on kansalaisia, jotka osaavat analysoida tiedon sisältöä, sitä paremmin me Suomessa voimme suojautua hybridivaikuttamiselta.
Kurssilaisina eri alojen osaajia
Santahaminan kurssille osallistui kattava joukko eri alojen osaajia: tietoturva-alan harrastajia ja ammattilaisia, viranomaisten edustajia, journalisteja ja muita viestinnän ammattilaisia. Kaikki kurssilaiset pohtivat kurssin eri osa-alueita omista lähtökohdistaan. Kurssilla opiskeltiin saatavilla olevia avoimia tiedon lähteitä ja opeteltiin hakemaan niistä tietoa erilaisilla työkaluilla. Opeteltiin arvioimaan asiakirjoja sekä lähteitä arvioimaan niiden autenttisuutta ja tarkistamaan tosiasioita tiedonhankkimiseen liittyvät käytännöt ja lainsäädäntö huomioiden.
Heterogeeninen kurssilaisten joukko teki ryhmätyöskentelystä erityisen mielenkiintoista.
– Oli jännä huomata, miten erilaisista näkökulmista eri ryhmäläiset hakivat ja analysoivat löydettyjä tietoja, kertoo kurssille osallistunut Riitta Kauppinen.
– Mukana oli viestintäihmisiä, kuten minä, ja todellisia bittinikkareita, jotka osasivat löytää ja tulkita vahvan it-osaamisensa avulla mitä erilaisempia taustatietoja. Ryhmätyöskentely osoitti, että juuri tällaista monialaista osaamista ja yhteistoimintaa tarvitaan, kun tietoa analysoidaan ja yritetään saada mahdollisimman kattava kokonaiskuva, Kauppinen jatkaa.
Koulutus ajassa mukana
OSINT-koulutusta on järjestetty viime vuosina muuallakin kuin MPK:n Etelä-Suomen maanpuolustuspiirissä joko omana kurssinaan tai osana koulutuskokonaisuutta. Kurssit ovat poikkeuksetta keränneet kiinnostuneita osallistujia. On tärkeää, että MPK:n koulutusaiheet seuraavat yhteiskunnan tarpeita ja kehittävät omalta osaltaan kokonaisturvallisuutta.
Artikkeli on julkaistu myös Reserviläisen numerossa 8/2017.
