80 vuotta sitten järjestettiin kaikkien aikojen suurin suomalainen liikuntatapahtuma. Vuonna 1941 järjestetyssä maaottelumarssissa suomalaiset ottivat mittaa ruotsalaisista marssien. Noin 1,5 miljoonaa suomalaisosallistujaa takasi lopulta voiton länsinaapurista.
Juhlavuoden kunniaksi Suomen Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto ottavat toisistaan mittaa maaottelumarssin kunniaksi järjestettävällä muistomarssilla, jossa 4.–25. toukokuuta välisenä ajanjaksona osallistujan tulee suorittaa vähintään 10 kilometrin mittainen yhtäjaksoinen marssi.
Muistomarssin suojelijana toimii puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.), joka tiistaina yhdessä Reserviläisliiton puheenjohtajan Ilpo Pohjolan ja Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtajan Aaro Mäkelän kanssa suoritti oman 10 kilometrin osuutensa Kaikkosen kotimaisemissa Tuusulassa.
Viimeisen kilometrin kaartuessa alkuun oli aika kysyä puolustusministeriltä perinteinen urheilukysymys eli miltä nyt tuntuu?
– Hyvät fiiliksethän tässä on. Olen aina tykännyt harrastaa liikuntaa porukassa ja marssiminen porukassakin on kivempaa kuin yksinään marssiminen. Kympin lenkkihän on näin kävellen ihan passeli lenkki. Hyvillä mielin on menty, Kaikkonen totesi hyvässä kevätsäässä suoritetusta marssirupeamasta.
Hyväntekeväisyyttä
Marssihaasteen tarkoitus on muistuttaa reserviläisiä omatoimisen kunnon ja toimintakyvyn ylläpidon tärkeydestä poikkeusaikojenkin keskellä. Kaikille 10 kilometrin tavoitematkan suorittaneille ja sähköisen lomakkeen täyttäneille lähetetään postitse hihamerkki merkkinä marssin suorittamisesta.
Myös Kaikkonen pitää marssi-ideaa hyvänä ajatuksena.
– Mielestäni tämä on hieno ajatus ja toivon hankkeelle kaikkea mahdollista myötätuulta.
Alkuperäinen marssi kisattiin maaotteluhengessä ruotsalaisia. Olisikohan ruotsalaisia mahdollista saada marssiin mukaan myös 2020-luvulla?
– Sehän on pohtimisen arvoinen asia. Meillähän on puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa muutenkin laajaa, aktiivista ja yhä syvenempää. Miksipä sitä ei voisi näinkin yhteisiä askelia ottaa, Kaikkonen naurahtaa.
Kilpailun ja kunnosta huolehtimisen lisäksi tempauksella pyritään myös tekemään hyvää. Molemmat liitot ovat sitoutuneet lahjoittamaan Veteraanikeräykselle 500 euron lahjoituksen, jonka lisäksi kumpikin liitto maksaa jokaisesta 500 marssijaa ylittäneestä marssijasta yhden euron aina 2000 marssijaan saakka. Tällä tavalla keräykselle pyritään saamaan kasaan yhteensä 4000 euroa.
Kunto huolettaa
Varusmiesten ja yleisestikin nuorten kunnosta on viime aikoina käyty aktiivista keskustelua. Kaikkonen tunnistaa haasteet, mutta samalla puolustusministeri painottaa syiden löytyvän muualta kuin Puolustusvoimista.
– Puolustusvoimien vika se ei ole. Ennemminkin asia todetaan siellä. Monellahan kunto paranee armeijan aikana. Pitäisin tärkeänä, että jokainen löytäisi itselleen ainakin yhden liikuntaan perustuvan harrastuksen.
Kaikkosen mukaan kyseessä on merkittävä haaste sekä kansanterveyden että nuorten itsensä hyvinvoinnin kannalta. Yksittäistä ratkaisua hänellä ei ole ongelmaan esittää, mutta Kaikkosen mukaan asia pitää tiedosta jo hyvin varhaisessa iässä.
– Sanoisin, että vastaukset löytyvät kotoa ja koulusta. Syntyykö jo lapsena ajattelumalli, jossa liikunta on osa elämää? Konsolipelit ja tietokoneet ovat nekin tärkeitä omalla tavallaan, mutta on harmi, jos liikunta leikin kautta jää lapsilla vähemmälle.
Kaikkonen itse on innokas jalkapallon pelaaja, jonka lisäksi hän omien sanojensa mukaan nauttii paljon ulkoilusta puolisonsa kanssa.
– Höntsäfutis parhaiten kuvannee sitä touhua, parissa ringissä olen mukana. Talvella futsalia ja kesällä ulkona sitten. Koronan takia valitettavasti ollut nämä hommat tauolla. Kovasti odotan, että taas pääsisi ulkokentille pelaamaan. Meillä on eduskunnalla myös oma jalkapallojoukkue, joka vuodessa muutaman ystävyysottelun aina pelaa.
Lisätietoa marssiin osallistumisesta löytyy liittojen sivuilta:
