Venäjän sotaharjoitus ja jatkuvat ilmatilaloukkaukset ovat kiristäneet tilannetta Naton itärajalla. Zapad-harjoitus järjestettiin 12.–16. syyskuuta Valko-Venäjällä.
Presidentti Vladimir Putinin mukaan siihen osallistui 100 000 sotilasta. Määrä on selvästi pienempi kuin vuonna 2021, jolloin Zapad-harjoitus keräsi Valko-Venäjälle 200 000 sotilasta.
Suomen puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola, nosti esiin Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen 15. syyskuuta avatessaan 253. maanpuolustuskurssin.
Hän muistutti, että Zapad-harjoituksen jälkeen osa joukoista jäi alueelle ja hyökkäys Ukrainaan alkoi vain kuukausia myöhemmin.
– Muistamme hyvin, miten Zapad 21 -harjoitusta käytettiin Ukrainan sodan valmistelujen kehikkona, joukkojen jäädessä keskitysalueilleen harjoituksen jälkeen. Olemme tottuneet siihen, että harjoituksiin tai samaan ajankohtaan saattaa liittyä odottamattomia käänteitä, Jaakkola sanoo.
Zapad-harjoituksen lisäksi Venäjä on lisännyt Nato-maihin kohdistuvia ilmatilaloukkauksia. Lähes 20 venäläistä droonia rikkoi Puolan ilmatilaa 10. syyskuuta. Jaakkolan mukaan Nato ei hyväksy ainuttakaan ilmatilaloukkausta.
– Tässä tapauksessa Naton ja Puolan vaste oli selvä. Tilanteen niin vaatiessa nostettiin valmiutta ja käytettiin voimaa alueloukkausten torjunnassa. Oli tahatonta tai ei, itsenäisen valtion ilmatilaa ei tietenkään voi käyttää iskuissa Ukrainaan eikä iskuja voi suunnitella siten, että ne suuntautuvat sodan ulkopuolisten valtioiden alueelle, Jaakkola sanoo.
Puolan ja Naton hävittäjät ampuivat alas useita ilmatilaa loukanneita venäläisdrooneja.
Puolan lisäksi muut Naton itärajan maat ovat joutuneet Venäjän häirinnän kohteeksi. Latvia, Liettua ja Romania ovat kaikki raportoineet venäläisdroonien ilmaantumisesta.
Myös Venäjän hävittäjät ovat loukanneet Nato-maiden ilmatilaa. Perjantaina 19. syyskuuta kolme venäläistä MiG-31-hävittäjää loukkasivat Viron ilmatilaa 12 minuutin ajan.
Jaakkola nostaa esiin, että Naton vastatoimet eivät jää tähän. Nato on käynnistänyt Eastern Sentry -enhanced Vigilance Activity -toiminnan, jonka tarkoituksena on tehostaa koko itäisen sivustan valmiutta.
Naton pääsihteeri Mark Rutte kertoi 12. syyskuuta, että Eastern Sentry -operaatio käynnistyy osana Naton vastatoimia. Tilanne käsiteltiin Pohjois-Atlantin neuvoston kokouksessa Puolan aloitteesta.
Pohjois-Atlantin neuvosto on liittouman ylin päätöksentekoelin, joka kokoontui Puolan vedottua Naton peruskirjan 4. artiklaan.
Artikla velvoittaa jäsenmaat neuvottelemaan yhdessä, jos jokin niistä kokee alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen riippumattomuutensa tai turvallisuutensa olevan uhattuna.
Naton monialainen operaatio kestää määrittelemättömän ajan. Toiminnan pääpaino on ilmatilaloukkausten estämisessä. Puola on sallinut Naton joukkojen pysyvän läsnäolon alueellaan.
Jäsenmaat ovat jo ilmoittaneet sekä kalustoa että joukkoja osaksi operaatiota. Tanska osallistuu kahdella F-16-hävittäjällä ja yhdellä ilmatorjuntafregatilla. Saksa lähettää neljä Eurofighteria, Ranska kolme Rafale-hävittäjää ja Tšekki kolme helikopteria.
Myös Yhdistynyt kuningaskunta, Espanja, Italia ja Ruotsi ovat ilmaisseet Natolle halukkuutensa osallistua. Suomen rooli operaatiossa on vielä epäselvä.
Naton tiedotteen mukaan Ranskan Rafale-hävittäjää ja tšekkiläistä helikopteria on jo käytetty Puolan ilmatilan suojaamiseen osana operaatiota.
Eastern Sentry -operaatiota johtaa Naton Allied Command Operations (ACO), joka suunnittelee ja toteuttaa kaikki Naton sotilaalliset operaatiot. Itärajaa turvaavan operaation lisäksi sillä on käynnissä Baltic Sentry -operaatio, jonka tavoitteena on vahvistaa turvallisuutta Itämerellä.
-
Kalusto
