Suomi tekee vuodessa kymmenien miljoonien eurojen arvosta hankintoja Naton hankintaviraston NSPA:n (NATO Support and Procurement Agency) kautta. Merkittävimpiä hankittavia tuoteryhmiä ovat tällä hetkellä muun muassa Spike-panssarintorjuntaohjukset, erilaiset ampumatarvikkeet, jalkaväen kypärät ja suojanaamarit. Puolustusvoimat on tehnyt yhteistyötä NSPA:n kanssa jo ennen Suomen Nato-jäsenyyden toteutumista, ja myös kotimainen teollisuus alkaa olla viraston olemassaolosta tietoinen.
NSPA kuuluu Naton logistiikka- ja hankintaorganisaatioon (NATO Support and Procurement Organisation, NSPO), ja se toimii NSPO:n toimeenpanevana elimenä. NSPA:n toimintaa valvoo ja ohjaa NSPO:n hallintoneuvosto (Agency Supervisory Board, ASB), joka koostuu Naton jäsenmaiden edustajista. NSPA:n päämaja ja suurin osa toiminnoista sijaitsevat Capellenissa, Luxemburgissa.
NSPA on asiakkaidensa eli käytännössä Naton jäsenmaiden rahoittama, eikä se tavoittele voittoa. Naton yhteishankintayksikkönä sen liiketaloudellisena perusajatuksena on tehostaa jäsenmaiden hankintaresurssien käyttöä toteuttamalla hankintasopimusten kilpailutuksia usealle jäsenmaalle yhtä aikaa ja kustannustehokkaasti. Mittakaavaetu voi tuoda ostajalle säästöjä.
Suomalaisia ei NSPA:n työntekijöihin vielä kuulu. Virastossa toimiva suomalainen yhteysupseeri, everstiluutnantti Katri Teho odottaakin maanmiesten ja -naisten saapumista tulevaisuudessa rekrytointien kautta. Tehon omiin tehtäviin kuuluu muun muassa ajaa NSPA:ssa Suomen etuja ja toimia yhteydenpitäjänä NSPA:han, sidosryhmiin ja puolustushallintoon sekä kouluttaa ja neuvoa elinkeinoelämän edustajia NSPA:n tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä.
– Sen lisäksi koordinoin NSPA:n kautta tehtäviä kansallisia hankintoja ja kehitän NSPA:n käyttöä puolustusmateriaalin hankintakanavana, Teho kertoo.
Tällä hetkellä aikaa kuluu myös NSPA:n hallinnollisten prosessien opetteluun uutena jäsenmaana. Teho kehuu, että Suomi on otettu virastossa hyvin vastaan täysjäsenenä.
NSPA:n toteuttamissa kilpailutuksissa pääsääntöisesti vain Naton jäsenmaihin sijoittuneet yritykset pääsevät jättämään tarjouksia. Ennen Nato-jäsenyyttä tarjouskilpailut olivat suomalaisille yrityksille avoimia niiden kumppanuuksien osalta, joissa Suomi oli jäsenenä. Suomen jäsenyys sotilasliitossa on siten parantanut huimasti kotimaisten toimijoidemme osallistumismahdollisuuksia.
– Meillä on vahva puolustusteollisuus. Ajan kanssa mahdollisuuksia löytyy, Teho sanoo.
Hänen mukaansa yli sata suomalaista yritystä onkin jo päässyt rekisteröitymään Naton yritysrekisteriin, minkä edellytyksiin on kuulunut yritysten taustojen tarkastaminen.
– Katsotaan muun muassa, että yritys on vakavarainen ja sijaitsee Suomessa, Teho selittää.
Itse rekisteröinti on maksutonta. Yritysrekisterissä potentiaaliset tarjoajat voivat tuoda esiin valmiuksiaan ja kyvykkyyksiään ja saada sen myötä kutsuja tarjouskilpailuihin.
Tyypillisesti NSPA toteuttaa hankintansa järjestämällä kansainvälisen tarjouskilpailun, jossa halvin tai muuten kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous voittaa. Tarjouskilpailun kriteerit on määritetty etukäteen pitäen silmällä materiaalin käyttäjien eli jäsenmaiden tarpeita, ja mukaan kutsuttavia tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti. Kuitenkin esimerkiksi tiettyjä maantieteellisiä alueita voidaan tapauskohtaisesti suosia, ja tarjouksia voidaan myös tasapainottaa jäsenmaiden välillä antamalla huonommin kilpailutuksissa pärjänneille maille erityiskohtelua. Perustelluista syistä voidaan solmia hankintasopimuksia myös ilman kilpailutusta.
Jäsenmaiden yhdessä hankkimille tuotteille on myös mahdollista rakentaa yhteisiä, tuotteiden elinkaaripalveluja tukevia järjestelmiä, mikä on usein synnyttänyt erillisiä NSPA:n kumppanuusohjelmia. Suomi on osallisena useassa tällaisessa ohjelmassa, joista voi mainita esimerkkinä miehittämättömien lennokkien kumppanuuden, johon Suomi viime vuodenvaihteessa liittyi. Kyseinen ohjelma mahdollistaa miehittämättömien järjestelmien ja niiden varaosien sekä huoltopalveluiden yhteishankinnat, järjestelmiä koskevan tiedon jakamisen ja varaosien lainaamisen jäsenmaiden kesken.
Lähteitä: nspa.nato.int, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen viestintä