Lyhytkin vierailu kesäkuun 1944 historiallisen
maihinnousun näyttämöllä hiljentää, mutta syvällisempi perehtyminen edellyttää
useamman päivän suunnitelmaa. Ajoituksessa on syytä taktikoida. Keväällä ennen
turistikautta taistelurannikoita kansoittavat luokkaretkeläiset ja kesällä
nähtävyydet täyttyvät muista matkailijoista. Sää on yleensä lämmin pitkälle
syksyyn, joten se voisi olla hyvä vierailuaika.
Aukioloajat virallisissakin kohteissa kiivaimman
sesongin ulkopuolella voivat olla aika suppeita, joten ne kannattaa varmistaa
etukäteen.
Moniin Pohjois-Ranskan ryhmämatkoihin sisältyy käynti
maihinnousurannikolla. Esimerkiksi Seinen jokiristeilyn yhteydessä voi saada
vähintään maistiaiset alueesta. Syvällistä perehtymistä kaipaaville hyvä
vaihtoehto voisi olla lomahuoneiston vuokraaminen maihinnousurannikolta.
Joissakin kylissä huomattava osa huoneistoista on turistikäytössä.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Maihinnousu
yhä läsnä
Nähtävää riittää pienistä yksityismuseoista laajoihin
ja kalliisti rakennettuihin museokokonaisuuksiin asti. Normandiassa on pieniä
kyliä vieri vieressä. Lähes joka kylässä on jonkinlainen muistomerkki –
muistokivi, tykki tai panssarivaunu – ehkä jopa pieni museo. Kaikkia
nähtävyyksiä on tuskin kattavasti luetteloitukaan.
Pikantti yksityiskohta ovat joidenkin talojen seinissä
olevat sota-ajan valokuvat kyseisestä talosta. Rakennuksia oli maihinnousun
aikoihin huomattavasti nykyistä vähemmän, ja niistäkin vähistä moni tuhoutui
tai ainakin vaurioitui.
Näkemisen lisäksi oleellista on kokeminen. Maihinnousurytinän
sisään pääsee Arromanchen 360 asteen panoraamateatterissa. Sotatapahtumat
vyöryvät kiivaalla tahdilla päälle sylinterin muotoiselta valkokankaalta.
Räjähdykset, sarjatuliaseiden rätinä, panssarivaunujen möyryävät moottorit ja
yli lentävien pommikonemuodostelmien jylinä täyttävät tajunnan. Selostusta tai
tekstejä ei ole, äänimaisema ja visuaalinen vyörytys riittävät.
Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.
Hiljaisuus
puhuu
Ajan seisauttava hiljaisuus on amerikkalaisen
sotilashautausmaan tapa pysäyttää vierailija Colleville sur Mer’issä. Yli
yhdeksässä tuhannessa marmoriristissä konkretisoituu maihinnousun inhimillinen
hinta. Yksinäinen ruusu ristin juurella kertoo, että Normandian nurmen alta
viimeisen leposijansa saanutta läheistä ei ole unohdettu, vaikka tapahtumista
on jo 75 vuotta. Kesän myötä yhä useampi hauta saa kotimaan terveisinä lipun
tai kukka-asetelman.
Saksalaiset jyhkeän graniittiset hautakivet kertovat
osaltaan Normandian kesän 1944 dramatiikasta. Saksalaiset hautausmaat eivät
kuulu vakiokierroksiin, vaan ne pitää itse löytää. Hautausmaita on tietysti
myös briteillä ja muillakin kansallisuuksilla. Matka kotiin oli pitkä, ja vain
harvat Normandiassa kaatuneet pääsivät kotimaansa multiin.
Kolmivuotisesta saksalaismiehityksestä muistuttavat
raunioituneet tykkipatterit ja kranaattikuopat niiden ympärillä. Varsin ehjä
patteri tykkeineen on Lonques-sur-Merissä. Point-du-Hoc’in patterin alue kanaalin
rantajyrkänteellä on kranaattikuoppien täplittämä. Tämän rantaa hallinneen
patterin amerikkalaiset rangerit valtasivat heti maihinnousun alussa.
Normandian
maihinnousualue
- Sijaitsee Englannin kanaalin rannalla noin 200 km
Pariisista luoteeseen. - Paljon isoja ja pieniä sotanähtävyyksiä.
- Sesonkiaikoina ruuhkaa.
- Omatoimimatka vaikka vuokratulla autolla Pariisista.
- Teemamatkoja järjestävät sekä matkatoimistot että
reserviläisryhmät. - Sotahistorian ohella tunnettu omenavalmisteistaan.
