Suomalaisten
maanpuolustustahto on menossa parempaan suuntaan. Tämä käy ilmi
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tänään julkistetusta
kyselystä. Vuotuisessa kyselyssä tiedustellaan suomalaisten mielipiteitä
maanpuolustukseen liittyen.
Viime vuoden kysely
nostatti kohun, kun erityisesti alle 25-vuotiaiden nuorten maanpuolustustahto oli laskenut merkittävästi. Tämän vuoden mittauksen perusteella
käännös parempaan on kuitenkin tapahtunut. Siinä missä alle 25-vuotiaista viime
vuonna vain 49 prosenttia kannatti sotilaallista puolustautumista kaikissa
tilanteissa, on tänä vuonna vastaava luku 56 prosenttia.
Suuremmassa
kokonaisuudessa 68 prosenttia suomalaisista puolustaisi Suomea sotilaallisesti
myös epävarmoilta näyttävissä tilanteissa. Miehistä puolustautumisen kannalla
on 78 prosenttia ja naisista 58 prosenttia.
– Nuoret miehet huomaavat
nopeasti armeijassa, että Suomella on koko maan kattava, tehokas
puolustusjärjestelmä ja, ettei maahantunkeutuja tänne niin vain kävele. Samalla
usko omaan sotilaalliseen osaamiseen, tekemiseen ja puolustusmahdollisuuksiimme
kasvaa. Naisilta tämä tieto ja kokemus puuttuu, Reserviläisliiton
toiminnanjohtaja ja MTS:n hallituksen varajäsen Olli Nyberg pohtii ja lisää Reserviläisliiton kannattavan kutsuntojen laajentamista koskemaan myös naisia.
Kyselyn mukaan nykyisen
asevelvollisuusjärjestelmän kannatus on kasvanut. Viime vuonna miehistä
seitsemän kymmenestä tuki nykyjärjestelmää, tänä vuonna kahdeksan kymmenestä.
Sen sijaan sekä miehiä että naisia koskevan kansalaispalveluksen kannatus on
laskenut 55 prosentista 48 prosenttiin. Myös suomalaisten Nato-kielteisyys on
kasvussa. 64 prosenttia ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, kun vastaava luku
viime vuonna oli 59 prosenttia.
Merkittävä osa keskustelua
MTS:n kyselyitä on tehty
vuosittain jo 1960-luvulta lähtien. Tänä vuonna kyselyyn osallistui 1011
suomalaista. Nybergin mukaan kyselyn painoarvo Suomen puolustuspolitiikkaa
suunnitellessa on merkittävä.
– MTS:n vuosittaisten
tutkimusten tulokset toimivat usein puolustusta koskevan, kansallisen
päätöksentekomme yhtenä perustana.
Nyberg esittää myös
hieman kritiikkiä MTS:n kyselylle. Koko kyselyn virhemarginaali on 3,2
prosenttiyksikköä, mutta Nybergin mukaan varsinkin nuorempien ikäryhmien kohdalla
virhemarginaalit ovat suurempia.
– Tutkimuksessa mukana on
nyt osin ollut melko vähän vastaajia erityisesti nuoremmista ikäryhmistä.
Niinpä virhemarginaalit näiden ryhmien osalta ovat pahimmillaan kymmenen
prosentin luokkaa. Mielestäni tarvitsemme parempaa tutkimustietoa
puolustuspoliittisen päätöksentekomme tueksi.
