Onnenkyyneleitä Vilnan kaduilla. Ne ovat jääneet elävästi Teppo Heiskasen mieleen vuoden 2004 maaliskuusta. Liettua oli juuri liittynyt Natoon, ja ihmiset riemuitsivat kaduilla. Hävittäjät lensivät pääkaupungin yli.
Heiskanen oli Pohjoismaiden ministerineuvoston Liettuan-toimiston päällikkö eli eräänlainen diplomaatti vuosina 2003–2008. Niille vuosille ajoittui merkittäviä muutoksia Liettuassa: jäsenyydet Natossa ja Euroopan unionissa.
Heiskasen kokemus maaliskuuta 2004 kertoo jotain olennaista liettualaisten kansanluonteesta. Menneet kokemukset Neuvostoliiton osana ja myöhemmin Valko-Venäjän ja Kaliningradin eli Venäjän sillanpääaseman välissä ovat koulineet maasta ja sen kansasta itsepäisiä suvereeniteetin kannattajia. Se näkyy yhä tänäkin päivänä Liettuan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
– Heillä on terve uhmakkuus, että voittehan te yrittää, mutta se ei tule onnistumaan, Heiskanen kuvailee sitä, miten liettualaiset seuraavat Venäjän sotatoimia Ukrainassa.
Alkuun hieman taustaa. Heiskasen mielestä Liettuan ymmärtämisessä on oleellista tiedostaa, että kun maa oli itsenäistynyt Neuvostoliitosta, sieltä muutti pois lähes neljäsosa asukkaista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana he ovat alkaneet palata. Kenties ihmisillä on toivoa maan suunnasta.
– Siellä on paljon start-up-henkisyyttä, ja talouskin on mennyt parempaan suuntaan. Poismuuttaneet palaavat nyt takaisin sellaiseen Liettuaan, jossa hyvä elämä on mahdollista, liettualaista mediaa paljon alkukielellä seuraava Heiskanen sanoo.
Maassa on myös huomattavasti pienempi venäläisvähemmistö kuin Latviassa tai Virossa. Se johtuu siitä, että Neuvostoliitto piti Liettuan maatalousmaana samaan aikaan kun se teollisti muuta Baltiaa. Venäläistä työväestöä ei tullut Liettuaan yhtä paljon.
Liettualla on ollut omatkin korrputioskandaalinsa, mutta siellä on tehty järjestelmällisesti töitä toimivan demokratiaan eteen.
Maalla on kannettavanaan sama historian taakka kuin muillakin Baltian mailla. Siellä muistetaan, miltä miehitys tuntuu. Sen takia se pyrkii niin kauas Venäjästä kuin mahdollista.
Mutta Heiskanen haluaa painottaa, ettei kyse ole venäläisvihasta tai -vastaisuudesta. Kun Venäjän nupullaan ollut demokratia otti ensimmäisiä askeliaan 1990-luvulla, liettualaiset tekivät ahkerasti kauppaa maan kanssa. Siellä haluttiin uskoa venäläiseen demokratiaan. Toisin kävi.
– Se ei ole vihaa, vaan historian tuomaa kokemusta siitä, että aina pitää suhtautua varauksella siihen, mitä Venäjältä tulee. Mutta jos Venäjä tai Valko-Venäjä muuttuisivat demokraattisiksi maiksi, liettualaiset olisivat ensimmäisinä rakentamassa normaaleja suhteita sinne suuntaan.
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)
Liettua ei vedä kovaa linjaa vain suhteessaan Venäjään, vaan on päättänyt olla järjestelmällisesti pienempien puolella.
Vuonna 2021 Liettuaan avattiin Taiwanin kaupallinen edustusto. Se oli Euroopan ensimmäinen Taiwanin nimeä kantava edustusto, eikä Kiina pitänyt siitä. Se yritti sabotoida Liettuan kauppasuhteita.
– Se oli osoitus liettualaisten itsepäisyydestä. Olihan se reaalipoliittisesti aika hullu veto, mutta ehkä se kertoo siitä, että demokratia otetaan tosissaan, Heiskanen sanoo.
Samasta syystä Liettuassa arvostetaan suuresti Suomen talvisotaa.
– Kun Liettua antautui, samaan aikaan Suomi taisteli. Sen takia liettualaiset tuntevat Suomen historian paljon paremmin kuin suomalaiset Liettuan.
Liettua sijaitsee Suwalkin käytävän läheisyydessä. Jos Venäjä yrittäisi seuraavaa maata pitkin käytävää sotaa Euroopassa, se olisi todennäköinen paikka aloittaa.
Liettua on kasvattanut puolustusmenojaan, ja maassa on myös pysyviä Naton saksalaisjoukkoja, jotka on otettu ilolla vastaan. Heiskasen mukaan siellä suhtaudutaan Ukrainan sotaan ja puolustusmenojen kasvattamiseen vielä vakavammin kuin Suomessa.
– He eivät halua palata miehitykseen, maksoi mitä maksoi.
Vuodesta 2004 on jo pitkä aika. Vilnan vanhankaupungin kaupungintalon seinässä on laatta, johon on ikuistettu presidentti George W. Bushin sanat hänen vierailtuaan Liettuassa tuolloin, juuri ennen Nato-jäsenyyttä.
Joka tekee Liettuasta itselleen vihollisen, tekee vihollisen itselleen myös Yhdysvalloista, Yhdysvaltain presidentti lausui.
– Se symboloi liettualaisille siirtymistä idän lännestä lännen idäksi, Heiskanen avaa.
Nyt kansa seuraakin tiiviisti sitä, miten nykyinen presidentti Donald Trump kohtelee Natoa. Selvää on, että Liettua haluaa olla sotilasliitossa mallioppilas, mutta myös seistä itsenäisenä.
