• Vapaaehtoinen maanpuolustus

Pohjoismainen yhteistyö jakaa mielipiteet

Reserviläisliiton tuoreessa kyselyssä yleinen asevelvollisuus koetaan maanpuolustuksen suurimmaksi vahvuudeksi.

Ruotsin puolustusvoimat

Pohjoismaiden yhteinen puolustus saa kyselyssä kannatusta. Ruotsin kanssa puolustusliittoa tukee noin yhdeksän prosenttia vastaajista.

Pohjoismainen puolustusyhteistyö jakaa mielipiteitä
voimakkaasti suomalaisten keskuudessa.

Noin
kolmanneksen (32,9%) mielestä Pohjosmaiden pitäisi yhdistää puolustuksensa.
Vastaavasti yksi kolmannes (32,1%) on täysin itsenäisen puolustusratkaisun
kannalla. Puolustusliittoa Ruotsin kanssa kannattaa 9,2 prosenttia vastaajista.
Sama kannatus on myös Pohjoismaiden yhteisen sotilaskaluston hankkimisella.

Tulokset
käyvät ilmi Reserviläisliiton teetttämästä tutkimuksesta, johon osallistui
puhelimitse 506 henkilöä.


Pohjoismainen puolustusyhteistyö näyttää jakavan suomalaisia voimakkaasti. Tämän
tutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaista siirtyisi yhteispohjoismaiseen
puolustukseen, kun taas toinen kolmannes ylläpitäisi täysin itsenäistä
puolustusjärjestelmää. Reserviläiset taas suosivat ensisijaisesti yhteisiä
kalustohankintoja, joita viime lokakuun jäsenkyselymme mukaan kannattaa 36
prosenttia reserviläisistä, Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg toteaa. 

Tunnettavuus heikkoa?

Samassa
kyselyssä tentattiin myös Suomen maanpuolustuksen vahvuuksia. Suurimmaksi
vahvuudeksi nousi kyselyssä yleinen asevelvollisuus noin 65 prosentin
kannatuksella ennen suomalaisten vahvaa maanpuolustustahtoa, jonka nimesi
vahvuudeksi reilut 42 prosenttia vastaajista.

Reserviläisten
suuren määrän koki vahvuudeksi 15 prosenttia vastaajista. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön
ja –koulutuksen sen sijaan arvioi vahvuudeksi vain 6,4 prosenttia vastaajista.

– On
yllättävää, että suomalaiset eivät juuri näytä pitävän vapaaehtoista
maanpuolustustyötä ja -koulutusta puolustuksemme tärkeänä voimavarana, vaikka
esim. vapaaehtoisen maanpuolustuksen kursseille osallistuu vuosittain enemmän
reserviläisiä kuin Puolustusvoimien kertausharjoituksiin. Osaltaan tämä
todennäköisesti kertoo mediatiedotuksemme heikosta tasosta ja hajanaisuudesta,
Nyberg pohtii.

Kysely
tehtiin helmikuussa ja kyselyn virhemarginaali on 4,4 prosenttia.