Puolustusministeriö käynnisti tammikuussa reservin yläikärajan nostamista koskevan esityksen valmistelun. Jatkossa reserviläisiä ja vakinaisesta palveluksesta eronneita sotilaita voitaisiin käyttää Puolustusvoimien normaali- ja poikkeusolojen tehtävissä sen vuoden loppuun, jolloin he täyttävät 65 vuotta. Nykyisin ikäraja on ollut miehistöllä 50 vuotta ja aliupseereilla ja upseereilla 60 vuotta.
Tarkoituksena ei ole, että yli 60-vuotiaita alettaisiin käskeä ahkerasti kertausharjoituksiin tai sijoitettaisiin poikkeusolojen tehtäviin. Uudistuksen myötä reservin koko kuitenkin kasvaisi kymmenillä tuhansilla henkilöillä nykyisestä.
Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen pitää uudistusta hyvänä asiana.
– Liiton näkökannasta tämä on tervetullut uudistus siinä mielessä, että 60-vuotiaiden fyysinen kunto on tavallaan parantunut. Henkilöillä voi olla pitkä koulutustausta, siviiliosaamista ja he ovat voineet olla pitkään mukana maanpuolustustoiminnassa. Heillä ei välttämättä ole pitkäkestoista fyysistä kuntoa, mutta jos on sellaista pitkäkestoista henkistä kestävyyttä olemassa, tämä on ihan perusteltua. Maailma on muuttunut, Salminen sanoo.
Reserviläisliiton jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Jäseniä on jo yli 50 000, ja joukkoon mahtuu monen ikäisiä. Useat jäsenet ovat vielä yli 60-vuotiainakin aktiivisia jäsenyhdistysten toiminnassa.
– Jäsenistössämme on suhteessa hyvin nuoria, meillä on keski-ikäisiä ja vanhempaa väestöä. Jatkumon kannalta rakenne on hyvä.
Yli 60-vuotiaita ei ole tarkoitus käyttää operatiivisissa tehtävissä. Iso osa suomalaisista on työelämässä vielä kuusikymppisinä, ja reserviläisillekin löytyy tehtäviä, joissa kokemus on vain hyväksi.
– Esimerkiksi viestinnässä ja tiedustelun analyysitehtävissä iästä on jo hyötyä.
Suomen Reserviupseeriliitossa nähdään, että reservin ikärajan nostaminen auttaa hieman osaltaan ammattisotilaiden lukumäärän vajaukseen. Tämä tosin edellyttää, että reserviläisten tulisi saada lisävastuuta esimerkiksi omien sodan ajan joukkojensa koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Liiton kanta on, että reserviläisten tehtäviä ja vastuita pitää uskaltaa laajentaa.
– On hyvä, että laki ei enää rajoittaisi kokeneiden reserviläisten käyttöä yhtä tiukasti kuin nykyisin. Uudistus mahdollistaisi reservin osaamisen käytön nykyistä pidempään henkilön oman tahtotilan ja kelpoisuuden mukaan. Käyttö voi olla järkevää ja perusteltua, kun henkilöllä on edelleen erityistä osaamista sekä vaadittu toimintakyky, joka vastaa Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tarpeita, RUL:n puheenjohtaja Aaro Mäkelä sanoo.
Mäkelä mainitsee verrokin Ruotsista, jossa reserviläisiä voidaan jo nykyisin käyttää 67 ikävuoteen asti.
– Ruotsissa kokeneiden yli 60-vuotiaiden avainreserviläisten käyttö muun muassa esikuntatehtävissä on tavanomaista mutta ei toki kovin suuria henkilömääriä koskevaa.
Mäkelä sanoo, että Suomessakin on oletettavaa, että yli 60-vuotiaiden reserviläisten käyttö koskisi melko rajattua joukkoa.
– Käytännössä tehtävät voisivat olla esimerkiksi erilaisia esikunta-, erityisasiantuntemus- ja koulutustehtäviä.
