Reserviläisliitto aloittaa kansainvälisen reservin aliupseerien kattojärjestön CISOR:n puheenjohtajuuden lokakuussa 2024. Puheenjohtajuus kestää vuoteen 2026 asti. CISOR:iin kuuluu 14 jäsenmaata, joista kaikki paitsi Sveitsi ja Itävalta kuuluvat myös Natoon.
CISOR:n puheenjohtajana toimii Suomen ollessa vetovastuussa Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen. Hän on vuonna 1963 perustetun CISOR:n historian ensimmäinen naispuheenjohtaja.
– Tämä on Suomelle hieno ele ja mahdollisuus muilta CISOR:n jäsenmailta päästä tuoreena Nato-maana johtamaan kansainvälistä järjestöä. Tämän vuoden helmikuussa tuli ensimmäisen kerran esille mahdollisuus Suomen puheenjohtajuudesta. Käynnistimmekin välittömästi valmistelutyön Suomen päässä. CISOR tarjoaa tärkeitä toiminnan väyliä suomalaisille reserviläisille kansainvälisellä kentällä, sotilasmestari (res.) Nenonen sanoo.
Nenosen mukaan Suomen reserviläisarmeijaa arvostetaan suuresti CISOR:n piirissä. Reserviläisliitto toimi CISOR:n puheenjohtajamaana viimeksi vuosina 2016–2018.
– Meidän hyvistä reserviläiskäytänteistä ja -toimintatavoista halutaan ottaa oppia. Me olemme varautuneet aina pahimman varalle. Voimme suomalaisina olla nyt todella ylpeitä puolustusjärjestelmästämme, joka on yksi Euroopan parhaimmista.
Reserviläisliitto pyrkii Suomen puheenjohtajuuskaudella kehittämään erityisesti verkossa tapahtuvaa oppimista ja CISOR:n omaa verkkokoulutusalustaa.
Reserviläisliitto on saanut viime vuosina runsaasti uusia henkilöjäseniä. Viime vuonna uusia jäseniä liittyi noin 10 000 ja jäseniä on tällä hetkellä yhteensä noin 47 000.
CISOR:n jäsenmaat
- Suomi
- Viro
- Tanska
- Puola
- Saksa
- Hollanti
- Belgia
- Ranska
- Espanja
- Slovenia
- Sveitsi
- Itävalta
- Iso-Britannia
- Kanada
