• Uutiset

Reserviläisliitossa enemmän Nato-kannatusta kuin koko kansan keskuudessa

29 prosenttia Reserviläisliiton jäsenistä ja 11 prosenttia kaikista suomalaisista pitää Nato-jäsenyyttä parhaana ensisijaisena tapana järjestää Suomen puolustus jatkossa.

Puolustusvoimat

TNS Kantarin kyselyn perusteella selkeä enemmistö suomalaisista pitää sotilaallista liittoutumattomuutta parhaana ensisijaisena tapana järjestää Suomen puolustus jatkossa.

Yli neljäsosa (28,7 prosenttia) Reserviläisliiton jäsenistä
pitää Natoon liittymistä parhaana ensisijaisena tapana järjestää Suomen puolustus
jatkossa, selviää jäsenkyselystä. Lukemassa on huomattava ero koko kansaan
verrattuna, sillä kaikista suomalaisista vain 10,9 prosenttia vastasi TNS
Kantarin puhelinhaastattelututkimuksessa samoin. Reserviläisliitto teetti TNS
Kantarilla kyselyn samoilla kysymyksillä, jotka se esitti viime viikon
jäsenkyselyssään.

Koko kansasta 38,8 prosenttia pitää
sotilaallista liittoutumattomuutta parhaana vaihtoehtona. Reserviläisliiton
jäsenistä 29,3 prosenttia vastasi samoin. Liittoutumattomuus ja Nato-kannatus
saivat siis Reserviläisliitossa käytännössä saman verran kannatusta.


Nato-kannatuksen osalta on syytä huomata, että tutkimuksessamme ei nyt mitattu
jäsenyyden kannatusta perinteiseen ”kyllä vai ei”-tapaan vaan halusimme
selvittää, miten julkisessa keskustelussa viime aikoina esillä olleet mallit
Suomen puolustuksen järjestämiseksi vertautuvat toisiinsa. Uudenlainen
kysymyksenasettelu tuo uuden näkökulman tähän keskusteluun. Myös tämä kysely
kuitenkin osoitti, että jäsenistömme kannattaa Nato-jäsenyyttä selvästi enemmän
kuin suomalaiset keskimäärin, toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo.

Reserviläisliiton jäsenten Nato-kannatus on vaihdellut paljon viime vuosina. ”Kyllä vai ei”-menetelmällä kysyttäessä kannatus on vuosien 2013–2016 välillä vaihdellut 30:n ja lähes 50:n prosentin välillä. 

Kun MTS kysyi kaikilta suomalaisilta mielipidetutkimuksessaan viime vuoden lopulla, pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi, 25 prosenttia vastasi ”kyllä”.

Myös EU- ja
Ruotsi-yhteistyö nähdään järkevinä vaihtoehtoina

Koko kansasta 26,2 ja Reserviläisliiton jäsenistä 21,6
prosenttia pyrkisi ensisijaisesti kehittämään ja laajentamaan EU:n
sotilaallista yhteistyötä. Molemmista ryhmistä reilut 12 prosenttia pyrkisi
solmimaan puolustusliiton Ruotsin kanssa.

1,4 prosenttia koko kansasta ja 0,9 prosenttia Reserviläisliitosta antoi äänensä
sille, että Suomi pyrkisi solmimaan puolustusliiton Venäjän kanssa. Alle
prosentti ei pidä mitään mainituista vaihtoehdoista parhaana tapana. 9,4
prosenttia koko kansasta ja 6,5 prosenttia Reserviläisliitosta ei osannut sanoa
kantaansa.

TNS Kantarin tutkimuksessa oli haastateltavana 1 002 suomalaista.
Otos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla, ja aineisto kerättiin
23.1.–3.2. välillä. Haastatellut olivat 15–79-vuotiaita pois lukien Ahvenanmaan
maakunnan asukkaat. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Reserviläisliiton jäsenkyselyyn vastasi 3 267 henkilöä
13.–19.2. välisenä aikana. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille liiton
jäsenille.

Molemmissa tutkimuksissa kysyttiin seuraava kysymys: ”Suomi
on sotilaallisesti liittoutumaton valtio, mutta asiasta käydään jatkuvasti
vilkasta kansalaiskeskustelua. Miten Suomen tulisi mielestänne ensisijaisesti
järjestää puolustuksensa jatkossa?”