• Uutiset

Ruotsi pohtii asevelvollisuutta

Asevelvollisuuden palauttaminen voi kestää vuosia. Suomi ja Ruotsi ovat luomassa maavoimille yhteistä prikaatikehystä, joka voisi tuoda mukanaan yhteisharjoituksia.

David Gernes/Ruotsin puolustusvoimat

Ruotsin puolustusvoimien sotilas harjoitteli Arvidsjaurissa tammikuussa 2014.

Ruotsissa selvitetään, voisiko asevelvollisuuden palauttaa
ja millä tavalla se toteutettaisiin. Maa siirtyi ammattiarmeijaan vuonna 2010
sinetöidyllä päätöksellä, mutta sotilaita ei ole
onnistuttu värväämään riittävästi. Suomessa Maanpuolustuskorkeakoulussa
strategiaa opettava kapteeni Oscar
Lassenius
sanoo Ruotsin asettaneen päätöksen tehdessään liian optimistisen
tavoitteen itselleen. Lasseniuksen osaamis- ja seuranta-alueena MPKK:ssa ovat
Pohjoismaiden toiminta ja Itämeren alue.

– Ongelmana on ollut, että peruskoulutuskauden jälkeen ei ole
jatkettu miehistötehtävissä. Kun verrataan siihen, mitä
muuta Ruotsissa voi työkseen
tehdä, eivät miehistötehtävät
motivoi tarpeeksi jatkamaan armeijassa pitkään. Se on usein vain
väliaikaisratkaisu, ja sitouttaminen on vaikeaa, Lassenius sanoo.

Lasseniuksen mukaan myös tarpeeksi laadukkaiden hakijoiden löytäminen on ollut ongelmallista. Ketä
tahansa ei voi ottaa sotilaan tehtäviin.

– Ammattiarmeijaan siirtymispäätöksen pohjalla oli liian optimistinen
arvio, eikä ammattiarmeija ole toiminut.

Poliittinen päätös
ammattiarmeijaan siirtymisestä tehtiin pienellä enemmistöllä. Valtiopäivät äänesti kesäkuussa 2009
asevelvollisuuden kumoamisen puolesta äänin 153–150. Kansasta 63 prosenttia
olisi maaliskuun 2009 mielipidemittauksen perusteella halunnut säilyttää
asevelvollisuuden. Päätös herätti kritiikkiä jo
tuolloin muiden muassa Ruotsin oppositiopoliitikoissa.

Asevelvollisuuden palauttaminen voi kestää vuosia

Asevelvollisuuden palauttamista selvittämään asetettiin työryhmä viime vuonna. Raportin pitää
olla valmis viimeistään syyskuun loppuun mennessä. Sen pohjalta voidaan tehdä lakiesityksiä,
joiden käsitteleminen vie oman aikansa. Voi mennä vuosia, ennen kuin Ruotsissa
on taas asevelvollisuus.

– Välttämättä edes ensi vuoden aikana ei saada
asevelvollisuutta palautettua. Voi olla, että jos oikein kova paine syntyy,
niin päätös tehdään jo tänä
vuonna, mutta se on epätodennäköistä,
Lassenius arvelee.

Ruotsalaislehti Dagens Nyheterin hiljattain teettämän
kyselyn perusteella yli 70 prosenttia ruotsalaisista kannattaa
asevelvollisuuden palauttamista. Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström vaati sitä tammikuussa järjestetyssä Sälenin
puolustusseminaarissa.

– Ulkoministerin mielipiteestä voi päätellä, että asevelvollisuuden
palauttamisella on hallituksen tuki. Mutta missä muodossa se palautettaisiin,
sitä selvitetään. Näkisin, että ei siinä muodossa, mitä se oli ennen
uudistusta, Lassenius sanoo.

Vaihtoehtoja pohditaan, miten tehtävät täytettäisiin joko vapaaehtoisuuteen
tai pakkoon perustuvalla mallilla. Myös jonkinlainen vapaaehtoisuuden ja pakon
välimalli on vaihtoehto. Lassenius nostaa esimerkeiksi Tanskan ja Norjan
mallit. Siellä ei ole rangaistavaa jättää palvelusta suorittamatta, mutta jos
paikkoja ei saada täytettyä, käsketään
ihmisiä palvelukseen. Tanskan ja Norjankin malleissa on eroja, esimerkiksi
Tanskassa varusmies saa palkkaa vajaan pari tuhatta euroa kuussa ja Norjassa
päivärahaa.

Asevelvollisuuden palauttaminen toisi Ruotsille lisää
kustannuksia, mutta ne ovat väistämättömiä, jos miehistötarve aiotaan täyttää.

– Sillä rahalla, mitä Ruotsi nyt käyttää armeijaan, ei
täytetä suunniteltua kokonaisuutta. Kustannuskysymys asevelvollisuuden
palauttaminen ei kuitenkaan ole, koska henkilöitä ei ole tällä hetkellä tarpeeksi.

Miehet ja naiset velvollisia puolustamaan maataan

Dagens Nyheterin teettämään kyselyyn vastanneista
peräti 90 prosenttia toivoisi asevelvollisuuden koskevan sekä miehiä että
naisia.

– Tasa-arvo on yleisesti Ruotsissa tärkeä asia, ja on
luonnollista, että tässäkin keskustelussa se nousee mukaan, Lassenius toteaa.

Ruotsin laki sanoo jo nyt, että kaikki 16–70-vuotiaat
ruotsalaiset miehet ja naiset ovat velvollisia tarvittaessa puolustamaan
maataan. Vaihtoehtoja on kolme: asepalvelus, siviilipalvelus ja työ.

Yhteinen prikaatikehys mahdollistaisi yhteisharjoituksia

Suomi ja Ruotsi tekevät jo puolustusyhteistyötä, mutta sen syventämisestä on
keskusteltu viime aikoina julkisuudessakin paljon. Lasseniuksen mukaan maiden
maavoimille ollaan luomassa yhteistä prikaatikehystä. Sen alaisuudessa voisivat
toimia kansalliset pataljoonat ja yksiköt. Prikaatikehys voisi tuoda mukanaan
yhteisharjoituksia sekä loisi perustan maavoimien syvenevälle yhteistyölle.

Yhteisiä pataljoonia voitaisiin perustaa
kriisinhallintatehtäviä varten. Myös asejärjestelmien
yhteensovittaminen voi tulla kysymykseen.

– Ylipäätään tarkoitus on luoda edellytyksiä, että voidaan
toimia yhdessä, Lassenius tiivistää.

Valmisteilla on laivastojoukko, jonka yhtenä tärkeänä
tehtävänä olisi valvoa meritilannetta. Osasto olisi yhdessä johdettu, ja se
olisi valmis vuonna 2023, Lassenius kertoo. Ilmavoimissa yhteistyötä voitaisiin syventää käyttämällä
naapurin lentotukikohtia hyödyksi
ja valvomalla ilmatilaa yhdessä.

Tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö ilmenee
muun muassa henkilöstövaihtona. Siihen kuuluvat
esimerkiksi yhteysupseerit ja virkamiehet puolustusministeriön tasolla. Suomella ja Ruotsilla on myös turvallinen viestiyhteys, jolla
voidaan johtaa toimintaa ministeriötasolla
ja puolustusvoimallisesti. Merivoimat ja ilmavoimat ovat harjoitelleet jo
yhdessä.

vittäjähanke
on erillinen hanke

Suomella on edessään uusien hävittäjien hankinta, kun viimeinen nykyisistä
Horneteista poistuu käytöstä
vuonna 2030. Yksi hävittäjävaihtoehdoista
on ruotsalainen Jas Gripen. Voiko tiivistyvällä yhteistyöllä olla vaikutusta hävittäjien valintaan?

– Hävittäjähanke
on erillinen ja yhteistyöhankkeen
ulkopuolella. Vaikka yhteistyötä
halutaan syventää, ei kaikki välttämättä mene yhteistyön alle. Toiminnan edellytys ei ole, että
meillä on kaikki samat koneet ja ajoneuvot, Lassenius näkee.

Ilmavoimat on tähänkin mennessä harjoitellut yhdessä sekä
Ruotsin että Norjan kanssa, ja kaikilla on erilaiset hävittäjät. Suomen nykyinen
puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) totesikin viime huhtikuussa STT:n haastattelussa, että
yhteistyö toimii tälläkin kalustolla hyvin. Tuolloin Carl Haglund (r.)
oli vielä Suomen puolustusministeri ja totesi myös, että Jas Gripenit eivät ole hankinnassa erityisasemassa.