Suomalaiset ovat viime päivinä saaneet kokemusta ruotsalaisten joukkojen johtamisesta harjoituksessa. Elo-syyskuun vaihteessa Rovajärvellä järjestetyssä Vigilant Knife -harjoituksessa ruotsalainen harjoitusjoukko on toiminut Suomen maavoimien komennossa. Yli 800 ruotsalaisen ja 1 500 suomalaisen lisäksi harjoitukseen on osallistunut noin 80 brittisotilasta.
Harjoituksen painopisteenä onkin ollut parantaa Suomen kykyä vastaanottaa Ruotsin maavoimien joukkoja sekä tiivistää yhteistyötä Pohjois-Suomessa.
– Lyhyellä varoitusajalla toteutettu Vigilant Knife -harjoitus osoitti, että niin Pohjois-Ruotsin kuin Pohjois-Suomen maavoimien joukko-osastoilla on välitön valmius ja kyky toimia yhdessä vaativissa tehtävissä. Ruotsalaisjoukkojen siirtyminen suomalaisten johtoon sujui kitkatta ja joukko kykeni aloittamaan tehtävänsä välittömästi keskitysmarssin jälkeen, taisteluharjoituksen johtaja, Kainuun prikaatin komentaja prikaatikenraali Manu Tuominen sanoo Maavoimien tiedotteessa.
– Edistämme vakautta ja turvallisuutta Pohjoiskalotilla ja vahvistamme yhteistä kykyämme kohdata erilaisia uhkia, everstiluutnantti Bengt Fransson puolestaan sanoo Ruotsin puolustusvoimien julkaisemassa artikkelissa.
Harjoitukseen osallistui suomalaisjoukkoja useista eri joukko-osastoista.
Harjoitus järjestettiin normaalia lyhyemmällä varoitusajalla, mikä omalla tavallaan toi arvokasta oppia joukkojen yhteensopivuudesta ja yhteistyöstä. Harjoituksessa on ollut mukana myös suomalaisia reserviläisiä.
Alla olevassa Maavoimien twiitissä on esitelty Vigilant Knifeen osallistuneen kranaatinheitinkomppanian kertausharjoitusta videolla.
Kranaatinheitinkomppanian kertausharjoitus on osa #VigilantKnife -harjoitusta. Reserviläiset ovat toteuttaneet kertausharjoitukseen kuuluvat ammunnat raskaalla kranaatinheittimellä ja tukeneet taistelevia joukkoja epäsuoralla tulella. #maavoimat #together #PohjoinenPitää pic.twitter.com/GzSfffA6Xp
— Maavoimat (@Maavoimat) September 1, 2022
Suomen ja Ruotsin harjoitusyhteistyö on syventynyt pikku hiljaa vuosien saatossa. Etenkin ilma- ja merivoimien puolella harjoituksia on järjestetty jo pitkään paljon yhdessä, mutta viime vuosina myös maavoimat ovat tiivistäneet yhteistyötään.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, majuri Oscar Lassenius totesi viime vuoden lopulla Reserviläisen haastattelussa, että Suomen ja Ruotsin yhteiset harjoitukset kehittävät etenkin molempien maiden valmiutta.
– Kun on yhteiset suunnitelmat kriisin ja sodan varalle ja niiden merkeissä harjoitellaan, suorituskyky kasvaa molemmilla mailla. Jos kriisi tulee, vasta päätöksen teon jälkeen ei tarvitse aloittaa suunnittelua. Näin voitetaan aikaa. Suomella ja Ruotsilla on valmius toimia yhdessä nopeasti, mikä on kaikessa sotilaallisessa toiminnassa tärkeää, Lassenius sanoi.
Maavoimien yhteisharjoittelu ruotsalaisten kanssa jatkuu esimerkiksi syyskuun Reccex 22 -harjoituksessa Uumajassa. Ruotsin johtamassa harjoituksessa on myös tanskalaisia ja norjalaisia harjoitusjoukkoja. Suomalaiset harjoittelevat Reccexissä etenkin CBRN-tehtäviä (Chemical, Biological, Radiologial, Nuclear) muiden Pohjoismaiden kanssa.
Suomesta harjoitukseen osallistuu suojelun erikoisosasto ja raivaamisen erikoisosasto. Reserviläisistä, varusmiehistä ja henkilökunnasta muodostetun suomalaisosaston vahvuus on noin 40 henkilöä. Osastoa johtaa Porin prikaati.
