• Uutiset

Suomalaista reserviupseeria arvostetaan ulkomailla ja kotimaassa – RUL:ia kuusi vuotta johtaneen Mikko Halkilahden kausi päättyy pian

Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Halkilahti uskoo RUK:n pysyvän arvostettuna kouluttajana Puolustusvoimien uudistuessa. Uusi puheenjohtaja valitaan 16. marraskuuta Turussa.

Susanna Takamaa

"Kansainvälisissä tehtävissä suomalaisten kanssa toimineet ihmettelevät usein, miten vuoden varusmiespalveluksen jälkeen voi olla niin valmiita sotilaita kentällä", Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti sanoo.

Mikko Halkilahdella on
selvät suunnitelmat sitä, miten hän aikoo käyttää aikaansa Suomen
Reserviupseeriliiton (RUL) puheenjohtajan pestin päättyessä. Tekemistä reservin
majurilla riittää, sillä hän on perustanut serkkunsa kanssa rakennusfirman,
joka alkaa tehdä omakotitaloja puusta. Tarkoituksena on rakentaa terveitä
taloja, joihin tulee muun muassa painovoimainen ilmanvaihto ja hengittävä massiivihirsirunko.

– Alamme jalostaa oman metsän tuotteita. Palaamme
hieman ajassa taaksepäin, sillä teemme omakotitaloja perinteisin menetelmin,
vähän niin kuin sata vuotta sitten tehtiin. Puurakentaminenhan on
ympäristöystävällistäkin, sillä siinä saadaan sidottua hiiltä puuhun. Näiden
hommien parissa ei ainakaan ajankäytöllisiä ongelmia tule, kun RUL:n
puheenjohtajuuskausi päättyy, Halkilahti kertoo.

Salossa asuva Halkilahti, 48, on myös maanviljelijä ja
yrittäjä. Töitä on tehty omalla maatilalla puheenjohtajuuden yhteydessä. Vuonna
2014 alkaneen puheenjohtajakauden aikana Halkilahti on myös ehtinyt kiertää
paljon Suomea ja välillä ulkomaillakin RUL:n tehtävissä. Yhdeksi puheenjohtajan
tärkeimmistä vaatimuksista hän nostaakin sen, että tehtävään ehtii todella
satsata.

– Aina puhutaan siitä, mitä ominaisuuksia
puheenjohtajalla pitäisi olla, mutta tärkein tekijä on lopulta, että on laittaa
aikaa tähän tehtävään. Pakollisten kokousten käyminen jo pelkästään vie
mielettömän määrän päiviä vuodessa. Jos haluaa kehittää toimintaa, se vaatii
todella paljon aikaa, Halkilahti sanoo.

– Näihin kuuteen vuoteen on mahtunut paljon tapahtumia.
Vastapainona kokouksissa istumiselle parasta antia on varmasti ollut kentällä
kiertäminen eli piirikierrokset ja erilaiset tapahtumat. Siinä pääsee
jäsenistön kanssa vuorovaikutukseen, ja jalat pysyvät maassa sekä fokus
perustoiminnassa. Liitossa kokoustetaan paljon, mutta jäsenistölle tehdään
töitä, ja katseen pitää olla sinne päin.

RUL:n uusi puheenjohtaja valitaan lauantaina 16. marraskuuta
Turun liittokokouksessa. Tehtävään ovat ehdolla Leila Kaleva, Veli-Matti Kesälahti, Tuomas Kuusivaara, Aaro Mäkelä
ja Petri Ranta.

Suomalaisen reserviupseeriuden
Halkilahti kokee olevan erittäin arvostettua tänä päivänäkin. Sen huomaa muun
muassa siitä, miten haluttuja Reserviupseerikoulun (RUK) paikat ovat.

– Noin seitsemän prosenttia saapumiserästä saa reserviupseerikoulutuksen,
eikä siihen kouluun tarvitse ihmisiä määrätä, vaan nuoret taistelevat
paikoista. Monet ovat valmiita panostamaan siihen muun muassa lukemalla
vapaa-ajallaan, että mahdollisuudet pärjätä paranevat. Myös kurssiarvostelut
ovat vuodesta toiseen kovaa tasoa, mikä kertoo siitä, että koulutuskin on
hyvää.

Halkilahti uskoo RUK:n koulutuksen menevän Puolustusvoimien
Koulutus 2020 -hankkeen mukana eteenpäin niin, että RUK pysyy jatkossakin
arvostettuna kouluttajana.

Liiton toimintaan kuuluu kansainvälistä toimintaa varsinkin
Naton reserviupseerijärjestön CIOR:n sekä pohjoismaisen yhteistyön kautta. Näissä
piireissä Halkilahti on törmännyt usein kollegoiden ihmettelyyn siitä, miten
paljon koko maassa on reserviupseereja, ja heistä vielä noin 27 000 RUL:n
jäseniä. CIOR:n toisesta ääripäästä löytyy maita, joiden reserviupseeritoiminta
on rakennettu pienen määrän evp-upseereita varaan.

– Se, että suomalaisista reserviupseereista suuri osa
on saanut korkean koulutuksen ja toimii kovissa tehtävissä siviilimaailmassa,
tuo arvostusta. Kansainvälisissä tehtävissä suomalaisten kanssa toimineet
ihmettelevät usein, miten vuoden varusmiespalveluksen jälkeen voi olla niin
valmiita sotilaita kentällä.

Suomalaisten osaamisen arvostus näkyy sitenkin, että RUL:lta
kysytään entistä enemmän panostuksia esimerkiksi CIOR:n Language Academyyn ja
eri toimikuntiin.

 

Viime vuosina reserviläisiä koskevia isoja asioita
ovat olleet muun muassa EU:n asedirektiivi ja sen vaikutukset Suomen aselakiin.
Myös vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on ollut tapetilla, kun MPK:ta
uudistetaan siirtämällä sen antama sotilaallinen koulutus Puolustusvoimille.

Halkilahti kokee edunvalvonnan nousseen RUL:ssa uudenlaiseen
rooliin tällä vuosikymmenellä osittain senkin seurauksena, että agendalla on
ollut merkittäviä reserviläisiä koskevia asioita.

– Asedirektiivi ja uuden aselain kirjoittaminen
ovat esimerkiksi olleet lakiasioita, joihin olemme laittaneet isoja paukkuja.
Ensimmäiset EU:sta tulleet kauhuskenaariot olivat, että aseet viedään kokonaan
suomalaisilta pois. Siihen nähden voidaan sanoa edunvalvonnan ja vaikuttamisen
onnistuneen meidän osaltamme, kun lopputulosta katsoo, Halkilahti sanoo.

Halkilahden aikana RUL:ssa on satsattu nuoriin jäseniin.
Mentor-toiminnalla on autettu nuoria, ja Halkilahti kokee RUK-yhteistyön parantuneen.
Myös varautumistoimintaan on panostettu sotilaallisen puolen rinnalla.

– Varautumispuoli on tärkeä, koska siellä riittää
tehtäviä kaikille, vaikka sodan ajan sijoitusta ei olisikaan.

 

Seuraava RUL:n
puheenjohtaja
selviää Halkilahdelle tutuilla kulmilla, Turun Aurajoen
varrella -tapahtumassa. Halkilahti toteaa olevan mukavaa päättää pesti omaan
maakuntaan ja näkee sen kertovan liiton elinvoimasta, että puheenjohtajaksi on
viisi pätevää ehdokasta.

Liittokokoustapahtumassa reserviupseerit tapaavat toisiaan,
mikä onkin Halkilahden mielestä yksi liittoon kuulumisen parhaista puolista.

– Yhteenkuuluvuus ja joukkoon kuuluminen sekä
samanhenkisten ihmisten kanssa toimiminen ovat mielestäni parasta RUL:n
jäsenyydessä. Meitä pyörii eri ympyröissä, mutta aina ei välttämättä
tiedosteta, kuka on reserviupseeri, eikä sitä joka tilanteessa niin tuoda
julki. RUL:n toiminnassa löytyy joku yhteys, oli ikä tai puolustushaara mikä
tahansa. Sillä on iso merkitys, että tuntee kuuluvansa joukkoon.

 

Mikko Halkilahti

Syntynyt 1971.

RU-kurssi: 197 Kiila

Reservin majuri.

Asuu Salossa.

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, agronomi, maanviljelijä
ja yrittäjä.

Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja vuosina 2014–2019.
Toiminut myös mm. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) varapuheenjohtajana
vuosina 2014–2015 ja hallituksen jäsenenä 2012–2015. Sitä ennen koulutti
reserviläisiä aktiivisesti MPK:n kursseilla vuodesta 2001.